Kisapuisto-hanke: pelialustaksi keinonurmea vai hybridiä?

Lahden kaupungin päättäjät käsittelevät joulukuun aikana Urheiluhalliyhdistyksen tarjousta Kisapuiston jalkapallostadionin rakentamisesta. Oleellinen osa isoa kokonaisuutta on itse pelikenttä, jossa luonnonnurmi on jäämässä historiaan.

Veikkausliigassa eletään ensi vuonna eräänlaista taitekohtaa, kun Seinäjoen ja Vaasan uusien stadioneiden myötä suurin osa otteluista pelataan keinonurmilla: kahdestatoista joukkueesta enää viiden kotikenttänä on luonnonnurmi.

Jalkapalloväen keskuudessa mielipiteitä jakava tekonurmi tarjoaa suuremman käyttökapasiteetin, mikä on tärkeä peruste yhteiskunnan tuen saamiseksi hankkeelle. Lisäksi se tarjoaa nurmea tasaisemmat peliolosuhteet aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä, sillä kentänhoidon resurssit ja osaaminen ovat Suomessa rajallisia.

- - -

Pelialustan valinta ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Luomunurmen ja muovinurmen välimaastoon on viime vuosina kehitelty niin sanottuja hybridinurmia, joita on jo käytössä esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, mutta ei vielä Suomessa. Olisiko kahden ääripään parhaita ominaisuuksia yhdistelevä hybridi paras valinta myös Kisapuistoon?

- Sitä on meille tarjottu, eikä se ole poissuljettu vaihtoehto, FC Lahden toimitusjohtaja Tomi Honkanen kertoo.

Hybridillä tavoitellaan luomunurmen tuntua, mutta Honkasen mukaan alustan laatu ei käytännössä olisi aivan itsestään selvää.

- Uusimman sukupolven tekonurmet ovat jo todella hyviä ja samalla edullisempia. Sellaisen uusiminen on jatkossa helpompaa, myös lämmityksen ja energiatehokkuuden kannalta ne ovat kehittyneet paljon, Honkanen sanoo.

Kisapuistossa on pinnan lisäksi uusittava myös lämmitysjärjestelmä.

- - -

Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen tuntee erilaiset pelialustat hyvin ja on tarjonnut apuaan myös Lahden stadionhankkeeseen. Hänen mukaansa hybridinurmella saavutetaan 3-4 kertaa enemmän käyttötunteja kuin luomunurmella.

- Haaste on siinä, että se vaatii paljon hoitoa ja siinä mennään kuitenkin normaalin kasvukauden rytmillä, Auvinen sanoo.

Toisin sanoen hybridi ei poistaisi esimerkiksi aikaisen kevään kenttäongelmia. Pelkän muovivahvikkeen päällä ei voi pelata, vaan sekaan tarvitaan vihreää ruohoa.

Hybridinurmen hankinta tyssää myös rahaan. Tekonurmen rakentaminen Kisapuistoon tulee maksamaan reilut puoli miljoonaa, Tero Auvisen arvio hybridinurmesta on 1,2 miljoonaa.

- Hybridi on perusteltu valinta ja välttämättömyys esimerkiksi silloin, kun stadionia käyttää jopa kolme edustusjoukkuetta. Helsingin Olympiastadionille on harkittu Desso Grassmaster -tyyppistä hybridiä, josta taas Norjan kansallisstadionilla (Oslon) Ullevålilla luovuttiin ja palattiin takaisin luonnonnurmeen, Auvinen kertoo.

- Suomessa pienellä stadionilla hybridi ei ainakaan vielä ole järkevä hankinta, vaikka tunne puhuisikin sen puolesta, hän toteaa.

- - -

Veikkausliigastakin tutuilla Töölön, Kotkan, Valkeakosken ja Saviniemen stadioneilla on kolmannen sukupolven jalkapallonurmi, kuten Auvinen alustaa nimittää. Kaikissa toimittajana on ollut alajärveläinen Saltex Oy.

Uuden sukupolven alusta joustaa edeltäjiään enemmän ja vaimentaa siis iskuja paremmin. Lisäksi uusi kudontatekniikka pienentää teoriassa kengän ja nurmen väliin muodostuvaa kiertokitkaa, eli niveliin kohdistuvaa rasitusta. Tästä tosin ei ole vielä pitävää tutkimustietoa.

Loukkaantumiset nousivat päättyneellä kaudella esille, kun Töölön stadionilla pelaava HJK kärsi erilaisista vammoista poikkeuksellisen paljon. Ilmiön pitäisi kuitenkin toistua muillakin vastaavilla kentillä, jos keinonurmi itsessään vammoja aiheuttaisi.

- FIFA ja UEFA ovat tehneet lääketieteellistä seurantaa Mestareiden liigaa myöten. Uutta vammatyyppiä tekonurmilla ei ole ilmennyt, eikä loukkaantumisten määrä ole lisääntynyt, Auvinen sanoo.

Ennen kaikkea itse peli ei ole tutkimusten mukaan kärsinyt tai muuttunut.

- Syöttöjen ja taklausten määrässä ei ole tapahtunut havaittavaa muutosta. Hyvä ja oikein valmisteltu tekonurmi ei vaikuta merkittävästi peliin, Auvinen toteaa.

Jalkapallonurmet

Euroopassa jalkapallon pelialustoina käytetään luonnonnurmea, keinonurmea sekä hybridinurmea, joka on sekoitus molempia.

Suomessa ei ole vielä yhtään hybridikenttää, mutta niitä löytyy esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta.

Hybridinurmet voidaan jaotella kolmeen kategoriaan:

1) "Fibresand", tekokuidut luonnonnurmen kasvukerroksissa ja juuristossa sitovat sen tiukemmin maahan ja tuovat kulutuskestävyyttä. Yleisiä Englannissa ja Keski-Euroopassa.

2) "Desso Grassmaster": suosituin hybridimalli on luonnonnurmi, johon ommellaan 20cm pitikä tekokuituja parin sentin päähän toisistaan. Kuitu vahvistaa luonnonnurmea, sekä auttaa ilmastuksessa ja vedenläpäisyssä.

3) Tekonurmikangas, johon lisätään kasvukerrosta ja siemeniä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut