Kolumni: Urheilijan parisuhde on raskaampaa kuin tavallinen

Jenni Kangas

Kun aikanaan aloitin seurustelemisen nykyisen kihlattuni kanssa, kysyin häneltä, että ymmärtääkö hän urheilun menevän mun elämässä kaiken muun edelle. Hän sanoi ymmärtävänsä.

Nyt yli kuuden vuoden jälkeen hän on yhä kanssani, eikä se ole itsestäänselvyys. Bottakset erosivat hiljattain. Mitään heidän asioistaan tietämättä voin vain kokemukseeni pohjaten sanoa, ettei parisuhteen yhdistäminen urheilun kanssa aina ole helppoa.

Millaista sitten on elää huippu-urheilijan kanssa?

Pelkästään yhden urheilijan elämä vaatii toiselta osapuolelta hirvittävän paljon joustamista. Arki rytmitetään täysin harjoitusohjelman mukaan, jolloin yhteiset menot on suunniteltava tarkasti, eikä silloinkaan luultavasti eletä huolimattomasti.

Lepopäivään kuuluu oleellisesti lepääminen, eli ei rynnätä suorittamaan kaikkia tekemättömiä aktiviteetteja. On myös tärkeää, että juuri se joka kanssasi viettää aikaa eniten, jaksaa uskoa sinuun silloin, kun urheilija itse käy läpi huonoja päiviä.

Ehkä yllättävän tavallinen pointti, mutta sillä on iso painoarvo.

Urheilijan puoliso on todella paljon yksin. Ulkomailla ollaan pitkiä jaksoja harjoitusleirillä, kotimaassa useita viikonloppuja ja kilpailureissut vielä päälle. Kotioloissa taas harjoituksia kun päivässä on usein kaksi, ei yhteistä normaalia elämää jää paljon elettäväksi.

Treeneistä kotiin tultuaan urheilijan energiat ovat yleensä vähäiset ennen ravintolatausta, ja usein odotetaankin, että ruoka olisi mahdollisimman nopeasti naaman edessä. Unirytmit eivät välttämättä kohtaa. Toisen elämäntyyli määrittelee siis täysin, miten asiat kulkevat päivästä toiseen.

Parisuhteessa molemmat joutuvat tekemään hirvittävän paljon työtä, jotta se toimii ja kantaa sen tärkeän unelmankin ehdoilla. Työtunteja kuluu luottamuksen rakentamiseen, arjen tasapainotteluun ja yhteisen ajan löytämiseen.

Jos nyt voisin peruuttaa ajassa taaksepäin tietäen sen, mitä nyt tiedän parisuhteessa elämisestä, niin en varmaan olisi lähtenyt seurustelemaan. Se olisi ollut ehkä meidän molempien kannalta helpompi ratkaisu, mutta koska kolikon toinen puoli on kaunis, niin ei missään nimessä parempi.

On tietenkin vaikea ajatella, mikä olisi toisin juuri tänään, mutta omasta näkökulmastani olen antanut monta hyvää tuntia pois treenaamisesta tai jostain muusta urheilu-uraani eteenpäin vievästä asiasta parisuhteelle. Koska olen halunnut.

Ilman sitä me ei jatkettaisi yhdessä ja jokainen noista muka ’menetetyistä tunneista’ on rakentanut siviilielämässäni jotain urheilu-uraa kestävämpää.

Kirjoittaja on lahtelainen maajoukkuetason keihäänheittäjä, joka edustaa Lahden Ahkeraa.

Keskustelu