Lahden Hiihtoseuran visio suurmäen alppikisasta voi vielä toteutua

Suurmäkeä on totuttu tamppaamaan Salpausselän kisojen huoltotoimenpiteenä. Lahden Hiihtoseuran tavoitteena on järjestää alastulorinteessä pujottelukisa. Leena Liukkonen

Aatu Raninen

Kaksi vuotta sitten Lahden Hiihtoseura paljasti suunnitelman kansainvälisen alppihiihtokilpailun järjestämisestä Lahden mäkimontussa vuonna 2022, jolloin LHS täyttää sata vuotta.

Poikkeuksellisen kisatapahtuman tavoitteita on matkan varrella kuitenkin jouduttu tarkistamaan, koska pujottelukisan vieminen mäkihyppyrin alarinteeseen on osoittautunut odotettua hankalammaksi. Nyt alkaa olla varmaa, että ainakaan kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) alaista alppihiihdon maailmancupia ei Suurmäessä nähdä.

– Tällä hetkellä ei ole toimenpiteitä meneillään. Asiaa ei ole haudattu, mutta se ei ole ihan päällimmäisenäkään, muotoilee LHS:n toiminnanjohtaja Janne Marvaila.

FIS ehti antaa lahtelaisille jo ”vaaleanvihreää valoa” poikkeusluvan myöntämiseksi, mutta se olisi käytännössä edellyttänyt tapahtumien sarjaa, jolla konseptia olisi testattu. Siihen loikkaan LHS ei venynyt.

– Ensin kansallinen kisa, seuraavaksi jokin muu kansainvälinen kisa, ja kolmantena talvena maailmancup, selventää seuran alppijaoston puheenjohtaja Rami Ruuska FIS:n prosessia.

Teknisesti alppihiihto hyppyrimäen rinteessä on mahdollista. Vastaava erikoiskilpailu, niin kutsuttu city event, on järjestetty esimerkiksi Norjan Holmenkollenin isossa mäessä.

– Siellä mäkihyppyrin vastamäki on niin jyrkkä, että pujottelu on voitu pitää siinä, Ruuska kertoo.

LHS:n alppijaoston lajipäällikkö Janne Reimarin mukaan juniorit ovat keväisin harjoitelleet suurmäen rinteessä mäkihyppykauden päätyttyä.

– Levin maailmancup-rinne on pujotteluun jyrkkä, 25 asteen luokkaa. ”Betoni” on kymmenisen astetta jyrkempi, mutta ihan laskettavissa, Reimari sanoo.

Ongelmana on kuitenkin suurmäen rinteen kapeus kummulla, eli rinteen yläosassa. Sen väliaikainenkin leventäminen vaatisi liian suuritöisiä rakennelmia.

– Kapeus ja jyrkkyys huomioiden paripujottelua ei turvallisuusriskien takia voida toteuttaa, mutta (yksin laskettava) knock out -tyylinen kilpailu kylläkin, Reimari arvioi.

Suunnitelmia ovat toppuuttaneet myös mäen varsinaiset käyttötarpeet, muun muassa Salpausselän kisojen ajoitus kalenterissa.

– Rinne pitäisi jäädyttää umpijäähän että siinä voi lasketella. Sitten kisan jälkeen keriä jää pois ja lumettaa uudestaan hyppääjille. Mäki olisi kaksi viikkoa pois hyppääjien käytöstä, Rami Ruuska toteaa.

Varavaihtoehto voisi löytyä normaalimäestä.

– Siihenkin saisi komean pujottelukisan.

Salpausselän kisojen ensimmäisinä vuosikymmeninä pujottelu kuului viikonlopun perusohjelmaan siinä missä hiihto ja mäkihyppykin. Lahden Hiihtoseuran ajatuksissa oli tuoda kaikki lajit tavalla tai toisella yhteen monttuun seuran 100-vuotisjuhlissa. Pujottelun osalta se tarkoittaisi nyt todennäköisimmin kansallista kilpailua.

– Se olisi ihan mahdollinen, pitäisi vain neuvotella Suomen hiihtoliiton kanssa kisakalenteriin. Tietysti myös kaupungin olosuhteista ollaan kiinni, että saadaan tila käyttöön ja teknisesti kisa toteutettua, Janne Marvaila linjaa.

Salpausselkä

Pujottelua mäkimontussa

Pujottelua esiteltiin lahtelaisille jo vuoden 1938 MM-kisoissa. Salpausselän kisoissa pujottelu oli ensi kertaa mukana seuraavana talvena 1939 ja jatkui aina vuoteen 1967 saakka. Sen jälkeen kilpailut siirtyivät Tiirismaan rinteille, joissa järjestettiin pujottelu- ja suurpujottelukisoja osana Salpausselän kisoja aina vuoteen 1988 asti.