Imatran Pallo-Veikkojen lyöjäjokeri Juho Toivola on lahtelaisittain kiinnostava urheilija.
Kun kuitenkin kysyt, niin siksi, että hänen työvälineensä on valmistettu Metsämaalla Lahdessa.
Superpesiksessä pelaava IPV solmi syksyllä yhteistyösopimuksen Suomipesis oy:n kanssa, minkä myötä osa eteläkarjalaisseuran pelaajista luottaa tällä kaudella Suomipesiksen mailoihin, ja IPV harjoittelee ja pelaa kotiottelunsa lahtelaisilla palloilla.
– Siitä on keskusteltu jo aikaisempinakin vuosina, ja lyöty palloja tutkaan. Meidän miehillä oli testissä Suomipesiksen mailoja, ja totesivat ne hyväksi, kertoo Pallo-Veikkojen urheilutoimenjohtaja Jani Valkeapää.
Lahtelaisyritys lyö näin kiilaa pesäpallon varustemarkkinoihin, joka on viime vuodet ollut käytännössä yhden merkin, eli Karhun, näpeissä.
– Tuotteet ovat hyviä, ja on minusta erittäin hyvä se ote, että halutaan yhdessä seurojen kanssa kehittää niitä entistä paremmiksi. Yhteistyö on ollut äärimmäisen tiivistä ja luontevaa, Valkeapää kehuu Suomipesistä.
Jos se olisi helppoa, niin kaikki tehtäisiin Kiinassa.
Suomipesiksen hallituksen puheenjohtaja Teemu Lassila
Viime kaudella Juho Toivola, 30, siirtyi ulkopelaajasta lyöjäjokeriksi ja nousi äkisti Superpesiksen kotiutustilaston viidenneksi lyömällä kaksi kunnaria ja 62 tavallista juoksua. Se oli kaksinkertainen määrä uran aiempiin tilastoihin nähden.
Alkavalla kaudella työvälineenä on siis lahtelainen Kupperi 100.
– Olen testannut Suomipesiksen mailoja useampana talvena, kehitys on ollut huimaa, ja olisin ollut jo viime kaudella valmis pelaamaan heidän mailoillaan. Positiiviset fiilikset että saadaan lisää välineitä työkalupakkiin, Toivola sanoo aiemmin julkaistussa tiedotteessa.
Uuden Lahden tietojen mukaan Superpesiksessä pelattiin jo viime kesänä Suomipesiksen mailoilla. Jotain osviittaa mahdollisista kokeiluista voi saada tunnuksettomista mailoista, jotka eroavat ulkonäöltään normaalista.
Imatralaisten esimerkin seurauksena yhteistyökumppaniksi lähti toisena Superpesiksen joukkueena Kankaanpään Maila, sekä puolen tusinaa seuroja eri sarjatasoilta junioreissa, naisissa ja miehissä. Osasopimukset kattavat palloja, mailoja ja/tai räpylöitä.
Tähän pisteeseen pääseminen on ollut vuosien mittainen ja osittain ”tuskienkin taival”, kuvailee Suomipesiksen hallituksen puheenjohtaja ja osakas Teemu Lassila.
– Jos se olisi helppoa, niin kaikki tehtäisiin Kiinassa. Vähän hakattiin päätäkin seinään, kun yritettiin monta vuotta tehdä mailaa siellä, ja se ei onnistunut.
Vaikka pesäpallo on maailmanlaajuisesti pieni laji, kohdistuu varusteisiin kovat laatuvaatimukset niin Pesäpalloliiton standardeista kuin pelaajilta.
– Mailat ovat tänä päivänä niin kevyitä, että kestäväksi saamiseen on jouduttu tekemään paljon töitä ja tutkimusta. Samoin pallon kanssa, että ominaisuudet kestävät, Lassila viittaa kimmoisuuteen ja lentokykyyn.
Koronan hiljentämän talven jäljiltä Suomipesiksen verkkokauppa on nyt Lassilan mukaan piristynyt, ja jälleenmyyjiä saatu lisää.
– Kun saadaan tuotteet Superpesikseen, niin ne rupeavat junioreillekin kelpaamaan, Lassila uskoo.
Isompaansa haastavan varustevalmistajan tuloa markkinoille Jani Valkeapää pitää hyvänä asiana.
– Se lisää kilpailua. Varmasti molemmat valmistajat mahtuvat markkinoille, tai kaikki, onhan siellä pienempiä muitakin toimijoita junioripuolella lisäksi.
Tulevaisuudessa Suomipesis pyrkii tuomaan ammattilaispelaajille myös räpylän ja kypärän.
– Huippuräpylä hakee vielä vähän muotoaan. Askel askeleelta mennään ja yksi tuote kerrallaan laitetaan kuntoon, Teemu Lassila sanoo.
– Räpylääkin voisi vähän innovatiivisemmin miettiä, niin pitkään se on ollut samannäköinen. Ehkä siinäkin mennään kevyempään suuntaan.
Kypärän on tätä nykyä oltava CE-merkitty.
– Se on iso investointi, ja testattava viranomaisten kanssa. Suunnitelmia sitä varten on tehty.
– Olemme pähkäilleet myös hampaille ja silmille suojaa, esimerkiksi ristikkoa tai pleksiä kuten baseballissa. Pallo tulee tänä päivänä parhaimmillaan 180 kilometriä tunnissa ulkopelaajaa kohti, Lassila paljastaa.
Pesäpallon naisten ja miesten Superpesiksen ottelut alkavat tiistaina 1. kesäkuuta.