Jalkapallon Veikkausliigan talouslukuja katsoessa ei äkkiseltään huomaisi, että jo toista pelikautta meneillään on kriisiin verrattava koronapandemia, jonka vuoksi yleisötapahtumista edelleen puuttuu se maksava yleisö.
Jos verrataan koronaa edeltäneeseen kauteen 2019, ovat liigaseurojen budjetit käytännössä samalla tasolla – kolmella seuralla jopa kasvanut, neljällä pienentynyt. Yhteenlaskettuna Veikkausliigan kokonaisliikevaihdossa näkyy vain pieni kolmen prosentin pudotus.
Pelaajille maksettavissa palkoissa yleiskuva on vastaava. Jopa viisi seuraa FC Lahti mukaan lukien on asettanut pelaajabudjettinsa suuremmaksi kuin vuonna 2019. Yhteenlaskettuna Veikkausliigan pelaajabudjetti on kahdessa vuodessa pienentynyt marginaalisen prosentin verran.
Huomioitavaa vertailuissa toki on, että AC Oulu, FC Haka ja FC KTP ovat kahden vuoden takaiseen verrattuna uusia seuroja Veikkausliigassa, korvaten silloiset KPV:n, RoPSin ja VPS:n.
FC Lahden toimitusjohtaja Juho-Matti Heikari voi puhua vain oman seuransa puolesta, mutta myöntää, että normaalisti kireävöisenä tunnetun seuran talouslaskelmissa on optimismia.
– Viime vuodesta oppineena se on tehty varautuneena siihen, ettei voida varmasti sanoa miten päästään pelaamaan. On oltu varovaisen optimistisia siinä, että tilanne lähtisi jossain kohtaa normalisoitumaan, ja että saisi porukkaa peleihin tulla, Heikari sanoo.
Sanotaan näin, että välillä pitää uskaltaa tehdä rohkeita asioita.
FC Lahden toimitusjohtaja Juho-Matti Heikari
FC Lahden budjetti on liigan kahdeksanneksi suurin.
– Nyt toki kolme ensimmäistä [ottelua] todennäköisesti menee ilman yleisöä. Ei hirveän montaa peliä näin kestetä, se alkaa olla vaikea yhtälö taloudellisesti.
Budjetoinnit on täytynyt tehdä jo viime syksynä, mikä teki linjauksista haastavaa.
– Se on sen hetken parhaan arvion mukaan tehty, miltä maailma voisi näyttää vuoden päästä.
Pelaajabudjetti FC Lahdella on nyt peräti 95 000 euroa suurempi kuin kaksi vuotta sitten Sami Ristilän päävalmentajakaudella. Prosentuaalista kasvua on jopa 20 prosenttia.
– Ei siinä isompaa dramatiikkaa ole. On katsottu, että meillä on aika vahva pohja viime vuodelta, joukkueen runko ja koko valmennustiimi säilyi käytännössä samana, Heikari perustelee.
– Sanotaan näin, että välillä pitää uskaltaa tehdä rohkeita asioita.
Samalla FC Lahden joukkueen osuus kokonaisbudjetista on noussut 34 prosentista liigan keskiarvon paikkeille 42 prosenttiin, eli suurempi osa tulovirroista kohdistuu nyt pelaajapalkkioihin.
Heikari toteaa, että joukkuetta täydennettiin muutamilla täsmävahvistuksilla, joita hän itse pitää hyvin onnistuneina. Laajemminkin on arvioitu, että FC Lahdella on jälleen kerran varsin kilpailukykyinen ryhmä, joka pystyy haastamaan satoja tuhansia euroja kalliimmat joukkueet.
Mikä on FC Lahden salaisuus?
– Kyllä se salainen ase varmaan on [hallituksen jäsen ja sopimuksista vastaava] Jussi Lumio, Heikari sanoo.
– Pitkään tehneenä hän tietää metkut, ja mistä naruista kannattaa vedellä. Hirveästi halvemmalla ei näin laadukasta joukkuetta saa rakennettua, Heikari kehaisee.
Toimitusjohtajan mukaan muun muassa pelaajien kohteleminen hyvin on yksi seuran arvoista.
– Täältä ei välttämättä tilipussi niin paljon paksuunnu, mutta ehkä meillä on jotain muita vetovoimatekijöitä miksi pelaajat ovat tänne vuodesta toiseen halunneet tulla. Tämä on hyvä paikka olla, ja siitä on hyviä esimerkkejä, että pelaajia on päässyt eteenpäin.
Optimismin taustalta löytyvät lopulta myös uskolliset yhteistyökumppanit ja toisaalta odotukset rahallisista koronatuista.
– Meillä on tietysti vahva kumppaniverkosto takana, siinä on onnistuttu tänäkin vuonna, eli käytännössä kumppanisopimukset alkavat olemaan kasassa tälle vuodelle, ja on ihan hyvin budjetinkin puitteissa onnistuttu myynnissä, Heikari sanoo.
– Meillä on järjestään aika pitkäaikaisia kumppanuuksia, ja suhtautuminen on ollut kautta linjan ehdottomasti positiivista. Moni on sitä sanonut, että haluaa ehdottomasti varsinkin nyt vaikeina aikoina olla matkassa mukana. On ollut hienoa huomata, että yhteisöllisyyttä löytyy.
Suurin kysymysmerkki on yleisön pääsy ottelutapahtumiin, ja sitä kautta tapahtumatuottojen saaminen.
– Budjetoitaessa arvioitiin, että jossain määrin tilanne normalisoituu tämän kauden aikana ja päästään yleisölle pelaamaan, Heikari toteaa.
Viime vuonna Veikkausliigan seurat saivat Palloliiton sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kautta tullutta koronatukea, kun taas esimerkiksi jääkiekon liigaseurat olivat Business Finlandin tuen piirissä.
– Toki ollaan myös laskettu, että jos pelataan tyhjille katsomoille avin ja viranomaisten päätöksellä, niin niistä kompensaatiota saataisiin, mitä euroja nyt menetetään näistä peleistä, Heikari linjaa.
Viime kaudella Heikarin mukaan seuran liikevaihto putosi 20 prosenttia koronan seurauksena.
– Menetettyyn liikevaihtoon saatiin kompensaatiota, ja varmaan euromääräisesti se asettuu aika lailla sinne jääkiekon ja koripallon [saamien koronatukien] välimaastoon.
– Tänä vuonna ei olla saatu vielä mitään tukia. Tämän tilikauden osalta kovasti kaivattaisiin tukea, kun kuitenkin kymmeniä tuhansia euroja jää saamatta kotipeleistä. Ne ovat isoja rahoja meille, Heikari sanoo.