Urheiluseuran logon ja värityksen uudistaminen on varma tapa heittää lapiollinen tuulettimeen. FC Lahti kohtasi vastalauseiden puhurin viime viikolla julkistaessaan uuden logonsa, joka aiheutti väkeviä mielleyhtymiä ainakin Luhta-vaatemerkkiin, kolmeen hyppyrimäkeen, ja olipa radiomastoakin ympätty mukaan.
Logon muodossa on klassisen, kuusikulmaisista paloista ommellun pallon muotokieltä. Itselleni tulevat mieleen myös 1990-luvun teennäisen vauhdikkaat logot.
Logoa on suotavaa korjata, jos se on rikki, mutta jäin väistämättä pohtimaan, korjasiko FC Lahti nyt jotain, joka ei operaatiota tarvinnut? Seuran toimistolla logo saattaa päivittäin nähtävänä kulua nopeammin kuin ulkopuolisen silmissä, joilla katsottuna FC Lahden visuaalinen ilme on ollut suorastaan loistava tähän asti.
”Tarina on vasta alkanut”, julistaa uusi slogan.
Lahtelaiset palloiluseurat ovat järjestään lyhytjuurisia uuden ajan kyhäelmiä. Olkoon niin, kasvettakoon sen päälle.
Vaan vahvistavatko alituiset uudistukset niitä juuria, vai ohentavatko? En ihan tiedä, punnitaanko sitä muutosvimmassa tarpeeksi.
Muutoksen voisi tehdä vanhan pohjalle, eikä kaikkea uusiksi siivoamalla.
Lahtelaisseuroilla oli vielä kuutisen vuotta sitten Suomen uniikeimmat tunnusvärit: FC Lahden venetsianpunainen, Pelicansin turkoosi ja Namikan lila. Nyt FC Lahti häivytti punaista ja siirtyi yhä mustavalkoisempaan palettiin, jota jo oman lajin joukkueista edustavat FC Haka, TPS ja VPS, eivätkä SJK ja AC Oulu siitä kovin paljoa eroa.
Jos FC Lahti tulee liitetyksi talviurheilubrändi Luhtaan ja talvisiin hyppyrimäkiin, yhtä kummallista on, miksi se otti myös visuaalisesti ison askeleen kohti naapurissa pelaavaa Lahti Basketballia, joka on kuitenkin onnistunut tekemään mustavalkoisuudesta itsensä näköisen kokonaisuuden. FC Lahden virtaviivainen uudistus tulee tönineeksi kyynärpäillään vähän joka suuntaan.
Paras ohje moniin kysymyksiin on, että kun seuran logoa, väritystä ja brändiä luodaan, kannattaisi se tehdä kerralla hyvin. Lahti Basketball vaikuttaa siinä onnistuneen, kun taas FC Lahti ja Pelicans vuosimallia 1996 eivät olleet mitään mestariteoksia.
FC Lahden alkuperäinen logo oli keskiverto vaakuna varustettuna geneerisellä jalkapallon kuvalla. Logomarketin hyllytavaraa, joka kuitenkin kesti aikaa.
Nähtäväksi jää, kestääkö monitulkintainen uusi logo aikaa. Startti ei ole kovin vahva, koska se hukkuu pelipaidan sponsorilogojen sekaan.
Seuran brändi onkin asia erikseen. FC Lahti on ollut omaleimainen mutta melko pienen piirin juttu, eikä ehkä suuren urheiluyleisön keskuudessa niin kovassa huudossa kuin voisi olla.
Brändin päivittäminen tulee tarpeeseen, kunhan pesuveden mukana ei mene sivuja tarinasta, jota seura on ehtinyt 25 vuotta kirjoittaa. Muutoksen voisi tehdä vanhan pohjalle, eikä kaikkea uusiksi siivoamalla.
Kaiken kaikkiaan FC Lahden puutteet ovat tekemisessä ja toiminnassa, eivät ulkoasussa. Aina tapetilla olevat stadionolosuhteet ovat hankalat, mutta onko esimerkiksi ottelutapahtuman viihtyvyyttä päivitetty moneen vuoteen? Sisällön kautta löytyisivät ne asiat, joita kannattaisi luntata viereisiltä pulpeteilta.