Lahti Basketball laski tällä kaudella paljon Vesa Mäkäläisen ja Arttu Saarijärven varaan molemmissa kenttäpäädyissä, mutta heistä valitettavasti vain Mäkäläinen on pystynyt pelaamaan pari viime kierrosten ottelua. Myös Wayne McCulloughilla on ollut vaivoja äskettäin.
– Ainakin on mahdollisuus siihen, että saadaan Arttua lukuun ottamatta paras joukkue jalkeille, päävalmentaja Pieti Poikola vastaa kysyttäessä tilanteesta pudotuspelien alkaessa.
Poikola löytää haasteesta positiivisenkin puolen.
– Poissaolosta huolimatta on pystytty pelaamaan hyvä runkosarja. On noussut muita täyttämään ruutuja, ja se on rahaa pankkiin tulevaisuutta ajatellen, Poikola muistuttaa.
Yksi heistä on takamies Aleksanteri Ahola, joka nousi lauantain Kataja-ottelussa avausviisikkoon.
– Se selkeästi nopeutti pelaamistamme ja toi intensiteettiä puolustukseen, Poikola arvioi.
Vaihdos on osin seurausta tammikuun lopulta, jolloin takamies Alex Campbell palasi kotimaahansa, ja hätiin värvättiin Nijal Pearson.
– Muutimme hieman roolitusta, koska Pearson on vähän eri pelipaikan pelaaja. Pudotuspeleissä yksilötaito korostuu, ja Pearson on osoittanut, että hänellä on taito voittaa otteluita, mutta on riittävän älykäs oppimaan pelikonseptimme, Poikola puhuu.
Takamiehen tonttia hoitavat nyt Ahola, Ricky Waxlax ja Erik Sajantila.
– Se taas on heille hyvä asia, ja tavallaan se helpottaa rekrytointia jatkossa. Ajatus ainakin on, että ei välttämättä tarvitse tuoda ensi kaudelle perinteistä takamiestä, vaan käytämme omia pelaajiamme sillä paikalla, Poikola paljastaa.
Takamiehen rooli on LaBan pelitavassa vaativa, kun puolustaessa vastustajan pallollista pelaajaa on painostettava.
– Jos avainkorintekijä on siinä ruudussa, se on haastavaa hänen kantaa samalla sitä korintekijän roolia. Pystytään vähän tasapainottamaan sitä, kun kotimaiset hoitavat sen ilman että kulutetaan avainkorintekijöitä.