Lahden Hiihtoseuraa edustava Arttu Pohjola, 19, kuuluu Suomen nuoriin lupauksiin mäkihypyssä, lajissa, jossa nopean suorituksen arvioiminen on haastavaa jopa hyppääjille itselleen, ja totuus paljastuu usein vasta valmentajan videolta.
Pelkästään ponnistuksessa tapahtuu puolessa sekunnissa paljon jopa 90 kilometrin tuntivauhdissa, mitä Pohjola vertaa maantiellä ajamiseen.
– Tiellä ne keskiviivat tulevat vastaan aika lujaa, ja jos yrität tähdätä johonkin niistä, et osu. Jos mäessä alkaa ponnistaa, kun näkee hyppyrin keulan, on jo armottomasti myöhässä, Pohjola kuvaa keskeisintä haastetta.
Tällä viikolla kotimäessään – siinä keskimmäisessä – nuorten MM-kisoissa hyppäävä Pohjola pitää omien tuntemustensa analysointia yhtenä vahvuutenaan.
– Tunnistan aika hyvin, mitä hypyssä tapahtuu, pystyn heti alhaalla sanomaan, mikä meni pieleen ja mikä oli hyvää.
– Toinen plussa on fysiikkapuoli ja ponnistusvoima, ne ovat ikäisekseni kohtuulliset. En näe estettä, etteikö niillä voisi pärjätä vaikka millä tasolla.
Olen ollut erittäin kankea kaveri aina.
Mäkihyppääjä Arttu Pohjola
Hollolasta kotoisin oleva, nykyään aivan Lahden hiihtostadionin kupeessa asuva ja Lyseon lukion loppusuoralla oleva Pohjola on askel askeleelta lähestynyt kansallista kärkeä jätettyään yhdistetyn hiihtämisen vuonna 2017.
Vyöllä on muutama maailmancupin osakilpailu ja nuorten MM-kisojen henkilökohtaisen kisan 13. sija viime talvelta.
– Viime kausi oli tosi iso harppaus. Testitulokset ovat menneet eteenpäin, ja mäessä koekierrokset ovat olleet hyviä, mutta kilpailemisen kanssa on ollut vaikeuksia, Pohjola ruotii.
Täksi kaudeksi hänet nostettiin haastajaryhmästä A-maajoukkueeseen, samalla monivuotisen ja maineikkaan valmentaja Ari Saukon tilalle vaihtui apuvalmentajana pari vuotta toiminut virolainen Virgo Vagul.
Maajoukkueen tuki on auttanut vahvistamaan ympärillä toimivaa tiimiä, johon kuuluvat myös muun muassa fysio- ja ravintoterapeutit, lääkäri, psykologi ja varusteosaajat.
– Olen pyrkinyt kasaamaan sellaisen porukan, että aina on joku kenelle soittaa ja kysyä, oli sitten mikä tahansa ongelma urheilun tai yksityiselämän puolella, Pohjola kertoo.
Vii ime vii konloppuna Pohjola oli Lahdessa MM-kenraaliharjoituksena järjestetyssä FIS-cupin kilpailussa lauantaina vasta 43. ja sunnuntaina jo paremmin 16. sijalla. Ei vielä hyviä hyppyjä, mutta jo vähän parempia, kuuluu nuorukaisen oma tuomio.
– Samat virheet toistuvat, se on sitten ensi kesän työ kitkeä niitä pois. Kesken kauden ei hirveitä muutoksia voi lähteä tekemään.
Pulmana on ollut vauhtimäen laskuasento, jossa pitäisi minimoida ilmanvastus ja suksien hankaus ladun reunoihin.
– Olen tämmöinen ”liikkuvuusrajoitteinen”, ollut erittäin kankea kaveri aina, Pohjola lohkaisee, ja selventää, että lihaskudos ja jänteet ovat luonnostaan melko jäykkiä, mikä vaikuttaa laskuasentoonkin.
– Siihen pitäisi päästä rennosti, joten täytyy olla liikkuvutta, ja jos ei ole, niin se kiristää ja alkaa ahdistaa ladun reunoihin. Olen ollut aika huono laskija, joten vauhteja on yritetty korjailla.
– Fyssarin kanssa otettiin kesällä aika kova setti liikkuvuutta, ja se tuntui tekevän ihan hyvää.
Kausi onkin ollut sen verran takkuinen, että Pohjola ei paisuttele odotuksia nuorten MM-kisojen saati helmikuun lopussa Saksan Oberstdorfissa käynnistyvien aikuisten MM-kisojen suhteen.
– Onhan ne ajatuksissa totta kai, ja sinne haluaa, mutta lähinnä se on nyt tuo b-taso (Continental Cup), toivottavasti niitä kisoja pääsisi muutaman kiertämään.
Pitkällä tähtäimellä Pohjolan tavoitteena olevan mäkihypyn absoluuttisen huipun saavuttaminen edellyttää työtä ja kehitystä jokaisella osa-alueella.
– Mäessä täytyisi olla hyvä kaikissa asioissa, koska heikkoutta ei hirveästi pysty kompensoimaan. Pääsääntöisesti työ tehdään täällä kuivalla maalla, jotta ponnistuksesta tulisi automaatio, joka vain siirretään mäkeen.
– En lähde kisoihin hakemaan mitään huippusuorituksia. Sehän se on, että oma perushyppy pitäisi riittää sille tasolle missä kilpailee. Silloin kuin hyppääminen kulkee, se tuntuu helpolta, kuin ei tarvitsisi tehdä mitään, ja silti lentää pitkälle. Väkisin ponnistamalla se ei onnistu.
Mäkihypyn ja yhdistetyn nuorten MM-kisat järjestetään 9.–12.2. Lahdessa ilman yleisöä.