Kisapuistosta "lahtelaisten liikunnallinen olohuone"? – uusi visio katkaisisi Kariniemenkadun ja tinkisi jalkapallostadionista

Esitellyssä visiossa jalkapallo- ja pesäpallokatsomon välissä olisi kahteen suuntaan avautuva kevyesti katettu katsomo (kuvasta puuttuvat istuimet). Taustalla vasemmalla pilkottaa aurinkokatsomon paviljonkirakennus. AD Arkkitehdit

Aatu Raninen

Voisiko liikunta ja urheilu tarjota tulevan kunnallisvaalikevään rakentavimman aiheen Lahden liikennesuunnitelmasta tappeleville poliitikoille?

Sen verran vakuuttava oli viime viikolla Kisapuiston tiimoilta esitelty kokonaissuunnitelma, jonka Harri Kampman, Juha Viljamaa ja Pekka Mäki-Reinikka ovat luoneet yhdessä Pokko Lemminkäisen AD Arkkitehdit -toimiston kanssa.

Kokeneiden urheiluvaikuttajien kolmikko on nopealla aikataululla visioinut Kisapuiston ja Pikku-Vesijärven puiston yhdistämisen suureksi liikuntakeitaaksi.

– Esitämme kysymyksen: Voisiko se olla tällainen? Kampman pohjustaa.

Radikaalina ratkaisuna Kariniemenkatu katkaistaisiin noin 150 metrin matkalta ja muutettaisiin kevyen liikenteen väyläksi, mitä on kaupunginjohtaja Pekka Timosen mukaan ( Radio Voima 18.12.) joskus mietittykin. Näin liikuntapuisto muodostaisi yhtenäisen viheralueen historialliselta museolta Vesijärven rantaan kaavailtuun saunamaailmaan asti.

Tarkoituksena on laajentaa keskustelua, joka on tähän asti rajoittunut lähinnä jalkapallostadioniin.

Emme halua etsiä ongelmia ja esteitä, vaan tarjota ratkaisuvaihtoehtoja.

Pekka Mäki-Reinikka

– Tämä on tällainen vaihtoehto meiltä aktiivikansalaisilta, jotka edustamme tasan itseämme tässä asiassa. Siitä puuttuu detaljeja, joiden täytyy sitten löytyä virkamiehiltä ja käyttäjiltä ja suunnitella yhteisöllisesti, Viljamaa tähdentää.

Miesten mukaan karkea kustannusarvio kokonaisuudelle olisi 10–15 miljoonaa.

– Nyt on sikäli momentumia, että on sitä EU:n tukirahaa tulossa, Viljamaa uskoo.

Lemminkäisen mukaan liikkuminen suunniteltaisiin ympäristövastuun kannalta tarjoten kulkuneuvojen latauspisteitä sekä hyödyntäen esimerkiksi biokattoja ja aurinkokennoja.

Satama ehostettiin aiemmin EU-rahoilla, ja siitä tuli lahtelaisten olohuone, Mäki-Reinikka muistuttaa.

– Tästä tulisi liikunnallinen olohuone.

– Emme halua etsiä ongelmia ja esteitä, vaan tarjota ratkaisuvaihtoehtoja, Mäki-Reinikka sanoo.

Sisällöllisesti alueelle haluttaisiin tässä esityksessä tuoda jäädytysputkisto hiekkatekonurmen alle sekä Pikku-Vesijärven suuntaan tennikseen ja koripalloon soveltuvia pinnoitettuja kenttiä, padelkenttiä, ulkokuntosali ja skeittipuisto.

Alueen ympäröisi vihreäksi mailiksikin tituleerattu noin 1,6 kilometrin lenkkipolku. Talvella se voisi muuntua matalan kynnyksen keinolumiladuksi, samoin kuin pesäpallokenttä tekojääradaksi.

– Kylpylähotellin ovelta hiihtämään, Kampman maalaili viitaten viereen rakentuvaan Ranta-Kartanoon ja keskittymän matkailulliseen vetovoimaan.

Suurin huomio kiinnittynee kuitenkin jalkapallostadioniin, jonka kolmelle sivulle rakennettaisiin matalahkoja, kevyesti katettuja ja Suomen oloihin varsin ilmavia istumakatsomoita. Nimelliseksi pääkatsomoksi jäisikin aurinkokatsomo, jonka taakse rakennettaisiin eräänlainen vip- ja mediatilojen paviljonki historiallista museota väistäen.

Stadionin 3 800 istumapaikasta 2 500 olisi katettuja.

– Kansallisen tason jalkapallopyhättö, joka sopeutuu niinku Kuusysin... tai sopeutuu Kisapuiston puistomaisemaan, lipsautti Kampman, joka on junioriseuran urheilutoimenjohtaja.

– Tärkeintä on, että jalkapalloseuroilla olisi varaa käyttää sitä. Ei niin kallis, että sitä lähdettäisiin maksattamaan vanhemmilla.

Kommentoi