Luottopakki toi kotijoukkueensa Hollolaan – Jani Forsström pelaa todennäköisesti uransa päätöskautta

Jani Forsströmin kokemukselle on tilausta Giantsin pakistossa. ”Puolustus on se kivijalka, missä meillä on parannettavaa, ettei omassa päädyssä tarvitsisi liikaa pyöriä”, Forsström arvioi kauden kolmea ensimmäistä ottelua. Aatu Raninen

Aatu Raninen

Yksi jääkiekon Suomi-sarjan meritoituneimmista vahvistuksista löytyy tällä hetkellä HC Giantsista.

Kotikonnuilleen Hollolaan pitkältä kierrokselta palannut puolustaja Jani Forsström, 34, on tullut tutuksi kaikkiaan 536 liigaottelun konkarina Pelicansista, HPK:sta sekä Turun Palloseurasta, jossa viime kausi päättyi koronan tyhjentämien katsomoiden edessä pelaamiseen.

Kiekkoreippaan kasvatin päällä on nyt Giantsin nuttu, ainakin toistaiseksi.

– Aika nopeastihan tämä tuli, vieläkään en kaikkien pelaajien nimiä tiedä, mutta nyt alla on ehjä viikko ja sunnuntain peli. Joukkueena meillä on kyllä vielä paljon tekemistä, tuumii kaksi ottelua kolmesta pelannut Forsström.

Ennen sinipaitoihin liittymistä hän ehti harjoitella kuukauden verran Vierumäellä pari kertaa viikossa.

– Meitä oli siellä viitisentoista pelaajaa, osa Pelicansista lomautettuja, kunnes lomautukset päättyivät ja jäätiin neljästään.

Sellainen fiilis on, että ainakin tämän kauden haluaisin vielä pelata.

Jani Forsström

Neljä on jäseniä myös Forsströmin perheessä, johon kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Toukokuussa tehty muutto Turusta Hollolaan tuli ajankohtaiseksi kun lapsista vanhempi menee esikouluun.

– Vuoden verran oltiin jo etsitty Päijät-Hämeestä kotia, mihin asetutaan.

"Täydellinen ratkaisu" löytyi Messilän läheltä.

– Uuden kämpän kun ostaa, niin pari kuukautta meni pihaa remontoidessa. Maaliskuun puolivälistä ­alkaen olin koti-isänä lasten kanssa, ja se oli antoisaa aikaa.

– Maaseudun rauhassa mieli lepää.

Se laittaa myös punnitsemaan peliuran jatkamisen vaihtoehtoja. Forsström on avoin niin kotimaan kuin ulkomaidenkin suhteen, mutta korona-aika aiheuttaa epävarmuutta.

– Muutama tarjous on ollut ulkomailta, mutta en ole enää valmis lähtemään ihan millä tahansa mihin vaan. Palasten täytyy loksahtaa, että pystyisi ainakin kerran kaksi näkemään perhettäkin kauden aikana.

Verkot ovat vesillä myös jääkiekon ulkopuoliseen työelämään, mitä Suomi-sarjassa pelaaminen käytännössä kaikilta pelaajilta vaatii.

– Sellainen fiilis on, että ainakin tämän kauden haluai­sin vielä pelata, mutta avoimin mielin suhtaudun kaikkiin työtarjouksiin.

Forsström nousi Pelicansin liigapeleihin ensi kertaa jo kaudella 2004–05, ja vakituinen rooli varmistui paria vuotta myöhemmin valmentajalegenda Hannu Aravirran alaisuudessa.

– Hänhän taisi joskus sanoa, että olen Suomi-sarjatason pelaaja, mutta asenne on niin rautaa, että olenkin liigatasoa, Forsström nauraa.

– Varmaan sellainen pelitaitavuus on ollut se juttu. Olen pystynyt mukautumaan ja noudattamaan sitä mitä kukin valmentaja on sapluunassaan halunnut.

”Fogu” oli yhtenä ydin­pelaajista valamassa Pelicansiin uskottavuutta ja Lahteen kiekkobuumia kevääseen 2011 asti. Sitten tie vei yllättävämpään suuntaan, Italian pääsarjaan.

– Siinä oli ehkä vähän nuoren pelaajan kiirettäkin. Liigasta kyseltiin perään, mutta peli kulki Italiassa, eikä sieltä päästetty lähtemään. Se oli hieno vuosi, jota en kadu.

Seuraava sesonki Tingsrydissä Ruotsin Allsvenskanissa tarjosi nurjempaa puolta.

– Jouduttiin ensin maali­erolla karsintoihin, jossa hävittiin viimeinen ottelu rankkareilla ja tiputtiin sarjasta, Forsström päivittelee sattumuksia.

Liigatasolle paluu onnistui kahden Jukureissa pelatun kauden ansiosta, joista jälkimmäisen päätteeksi Mikkelissä juhlittiin Mestiksen mestaruutta. Aiemmin erotettu ja Antti Pennasella korvattu päävalmentaja Jarno Pikkarainen kutsui luotto­pakin mukanaan TPS:aan.

– Siellä ensimmäiset kolme vuotta olivat nousujohteisia. Joukkueessa oli huikeita liidereitä kuten Tomi Kallio, Henrik Tallinder ja Eric Perrin, Forsström muistelee.

Kaikkinensa hollolalainen vaikuttaa tyytyväiseltä uraansa, vaikka esimerkiksi Kanada-maljaa hän ei ole päässyt nostelemaan.

– Mestiksestä kulta ja hopea, A-junnuista mestaruus, pari pronssipeliä. Se on aina vuoden työn tulos kuitenkin, ja paljon enemmän kuin jollain toisella.

– Keskinkertaisella taitotasolla olen pystynyt tekemään pitkän uran. Jos tämä tähän loppuu, niin kuusitoista vuotta ammattilaislätkää on aika paljon. Olen kiitollinen siitä, eikä sen päättyminen ole maailmanloppu, Forsström sanoo.

Seuraava ottelu HC Giants–Riemu (Jyväskylä) lauantaina 3.10. kello 17 Hat-Areenalla Hollolassa .

Keskustelu