Kesäresepti: Pesäpallon paistaminen uunissa vaatii juuri oikean ajan ja lämpötilan

Ja ei kun lyömään! Tämäkin kansallinen kesäherkku valmistuu uunissa, mutta resepti on osittain salainen, Timo Laine esittelee. Lukijoille kerrottakoon, että pallot ja uuni ovat aitoja, mutta kuvassa on normaalista pesäpallon valmistuksesta poikkeavaakin rekvisiittaa, ja mökkimaisemana toimii Suomipesus Oy:n takapiha Lahden Metsämaalla - älä kokeile tätä kotona! Aatu Raninen

Aatu Raninen

Jos sitä paistaa liian kauan, tummuu pinta, nousee savu, ja täytteet kärventyvät.

Jos taas jää raa’aksi, tulee siitä kyllä pyöreä, mutta pinnaltaan liian joustava.

Nyt puhutaan vähän pihviä harvinaisemmasta kesäherkusta, pesäpallosta.

Lahtelaisen Suomipesis Oy:n Timo Laine tietää, kuinka tarkkaa ja monivaiheista on valmistaa kansallispelin virallinen pelipallo, jonka paino on määritelty viiden gramman tarkkuudella, ja jota lyödään jopa 180 kilometrin tuntinopeudella.

– Edeltäjämme sanoivat, että vielä ei ole tehty kahta ihan samanlaista palloa. Se pätee edelleen; onko tasan sama määrä lankaa, liimaa ja kumia, sanoo kesähaastattelumme grillimestariksi sonnustautunut Laine.

Resepti on yhdenlaista salatiedettä, mutta sen verran voi kertoa, että pallossa on ydin, jonka päällä on trasselia ja lankakerä.

Pallon voi uunissa polttaa kuin pullankin.

Timo Laine

Pintaan tulee kumikerros ja kaksi kahdeksikonmuotoista kangaspalaa, jotka antavat pesäpallolle sen ominaisen ulkonäön.

Mittojen mukaan valetussa pyöreässä muotissa pallo laitetaan kuumaan uuniin, jossa ainekset vulkanoituvat jämäkäksi palloksi.

– Ruokaohjeissahan usein sanotaan, että paistetaan riittävä aika kypsäksi, Laine veistelee.

Paistoajassa puhutaan kuitenkin minuuteista, lämpötilassa sadoista asteista, saan ”kokilta” urkittua.

– Kumi pitäisi saada aika nopeasti kuumaksi ja kylmäksi, että se vulkanoituu. Liian alhaisessa lämpötilassa se ei onnistu.

Miesten pallon paino on määrätty 160-165 grammaan, naisten 135-140 grammaan. Superpesiksen otteluissa pallon elinkaari voi kestää lyhyimmillään vain muutaman todella kovan lyönnin. Suomipesis Oy

Lahdesta löytyy vuosikymmenten takaa vahvat pesäpalloperinteet, ja puuseppien kaupungissa on mailojakin sorvattu siellä täällä.

Suomipesis Oy on jatkumo palloja valmistaneelle Lakaveka-nimiselle yritykselle. Pitkän linjan pesäpallomiehet Laine, Teemu Lassila ja Pauli Korhonen päättivät vuonna 2013 ostaa tietotaidon, joka oli vaarassa kadota Lakavekan vanhojen mestareiden mukana. Suomipesiksen ohella koko maailmassa vain Karhu (L-Tec Sport) tekee virallisia pelipalloja.

– Valmistaminen on kotimaista käsityötä, ja käytämme useampaa paikallista alihankkijaa. Viimeistelyn teemme itse täällä, Lassila esittelee Lahden Metsämaalla sijaitsevaa pajaa.

Laatua muun muassa pallotykillä ampuen valvoo Suomen Pesäpalloliitto, jolta Suomipesis on saanut leimat miesten, naisten ja lasten pelivälineisiin.

– Moni on yrittänyt Kiinassa teettää, mutta palloa on aika vaikea kopioida, koska standardit kimmoisuudelle ja kestävyydelle ovat niin korkeat, Lassila toteaa.

Pallon ympärille on nyt laajentunut kokonainen varustevalikoima. Huippujoukkueiden varustetoimit-tajaksi päästäkseen siitä puut- tuu enää kypärä, mutta senkin prototyyppi on jo pöydällä.

Juuri ennen koronaa Suomipesis oli lanseerannut kaksi uutta mailamallia.

– Viisi vuotta olemme tehneet kehitystyötä saadaksemme mailan kestämään, ja nyt näyttää, että se toimii, Lassila viittaa alaa viime kesinä vaivanneeseen mailojen katkeiluun.

– Se on iso haaste, koska miesten pallo on painava, ja pelaajat haluavat mahdollisimman kevyen mailan.

Mailatkin tulevat läheltä, seinän toiselta puolelta, jossa Mikko Mourujärvi valmistaa niitä kahden työntekijän avustuksella.

– Nyt ollaan ominaisuuksiltaan samalla viivalla. Lyöntinopeudessa, eli miten pallo lähtee, on saatu kilpailijaa parempiakin tuloksia, Timo Laine sanoo.

Tuotekehitysinsinööri Mikko Mourujärvi tarkastaa tälle kaudelle lanseerattuja mailamalleja: sininen on "Kupperi" ja musta vielä järeämpi huippuversio "Suomari". Aatu Raninen

Mailan ainesosat ovat hiilikuitu ja joustavuutta tuova lasikuitu. Käytössä on aiemmasta ympärikelaamisesta poikkeava valmistustekniikka, samantapainen punottu ”sukka” kuin jääkiekon komposiittimailoissa.

– Harva ammattipelaaja vaihtaa kesken kauden. Toivon mukaan ensi kaudella Superpesiksessä lyödään meidän mailoilla, Lassila odottaa.

Juttu on julkaistu Uuden Lahden Uusi Kesä -erikoisnumerossa 24.6.2020.

Keskustelu