Joonas Hurri ehti jo huolestua, ettei Valko-Venäjältä pääse kesäksi kotiin – haluaisi ensi kaudella pelata Liigassa

Joonas Hurri Pelicansin väreissä vuonna 2014. Neljä viime kautta maailmaa kiertänyt puolustaja pääsi viimein maanantaina lentämään Suomeen, pois koronavirusta ylenkatsovalta Valko-Venäjältä. Sami Kuusivirta

Aatu Raninen

Lahtelaisella jääkiekkoilija Joonas Hurrilla, 29, on oma näkökulmansa koronaviruksen aiheuttamaan mullistukseen.

Toissa kaudella hän pelasi Kiinassa, josta virus lähti joulukuussa leviämään, ja kuluneen kauden Valko-Venäjällä, jossa pandemian riskejä kenties kaikkein näkyvimmin uhmataan.

Vielä pitkäperjantaina Hurri harjoitteli normaaliin tapaan Neman Grodnon joukkueen mukana yhteisharjoituksissa. Kausi päättyi jo kolme viikkoa sitten, mutta Valko-Venäjällä maan tapana on, että töitä tehdään niin kauan kuin palkatkin juoksevat.

– Viimeisen pelin jälkeen oli kolme päivää vapaata, muuten on treenattu jatkuvasti kaukalossa ja puntilla, tai pelattu futista ja korista... puhelimitse tavoitettu Hurri kertoo odotellessaan kämpillään Grodnossa maanantain lentoa Minskistä Helsinki-Vantaalle.

Lahdesta on linnuntietä reilut 800 kilometriä Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan ja Liettuan rajoja sijaitsevaan Grodnoon.

Saman verran matkaa Lahdesta on esimerkiksi Saariselälle, mutta kulttuurillinen etäisyys on paljon suurempi.

Mielelläni nyt Suomeen palaisin ensi kaudeksi.

Joonas Hurri

Kun SM-liiga vihelsi 13.3. pelit poikki, aloitti Neman Grodno seuraavana päivänä välieräsarjan Shakhter Soligorskia vastaan.

– Jonkinlaista keskustelua siitä kuulema käytiin, mutta valtionjohto on päättänyt, ettei mitään rajoitteita tarvita, eikä (korona) ole iso asia terveyden puolesta.

– Enemmän täällä ollaan huolissaan taloudesta ja työpaikoista, Hurri kokee.

Seitsemännen välierän jatkoajalla 0–1 voittanut Soligorsk eteni täysille katsomoille pelattuihin finaaleihin, joissa Pelicansillekin CHL:sta tuttu Junost Minsk vei lopulta 3.4. ratkenneen mestaruuden.

– Ilmeisesti finaalisarjaan tuli sitten päätös, että alle 18-vuotiaat eivät pääse peleihin, mikä kuulosti vähän erikoiselta, Hurri kertoo.

Joukkueen sisällä koronavirukselle on Hurrin mukaan melkeinpä naureskeltu.

– Monilla kättelykulttuuri on ollut ihan viime päiviin asti käytössä.

Hurri ja Grodnon kolme muuta suomalaista olivat liigan ainoat länsimaalaiset pelaajat. He päättivät sopeutua tilanteeseen, yrittäen samalla edistää hygieniaa.

– Lopetimme kättelyt, ja ilmaisimme, että heitetään mieluummin nyrkit vastakkain. Joillakin suhtautuminen sen jälkeen muuttui. Monet alkoivat käyttämään käsidesiä, ja kiinnittivät huomiota käsienpesuun.

Uutisia seuratessa alkoi jo herätä huoli pääsystä takaisin Suomeen, varsinkin jos tauti ehtisi tarttumaan. Kauden kesken jättäminen ei Hurrin mielestä kuitenkaan ollut vaihtoehto.

– Vaikeaa olisi ollut lähteä poiskaan. Ehkä jos joukkueessa olisi joku tapaus todettu, sitten olisi eri tilanne.

– Kummiskin hienoimmat pelit olivat meneillään, ja ympärillä hyvä joukkue, niin mielellään sitä loppuun asti yritti pelata.

Valko-Venäjää vuodesta 1994 hallinnut presidentti, ”Euroopan viimeinen diktaattori”,  Aleksandr Luka­shenko kuittasi medialle, että koronavirus ei kylmissä jäähalleissa leviä.

Toisaalta juuri käynnistynyt jalkapallon pääsarjakin pyörii normaaliin tapaan yleisötapahtumina.

– Kyllähän se hyvin erikoista on, ja päinvastainen johtamistapa kuin Suomessa. Osa ihmisistä tuntuu uskovan kaiken, mitä Lukashenko sanoo. Ihan yhtä mieltä ei aina olla, mutta paikalliset eivät välttämättä uskalla sanoa hirveästi vastaankaan, Hurri kuvailee.

Hän pohdiskelee myös, minkä verran paikalliset ylipäätään tietävät epidemian leviämisestä ja vaaroista, ja onko viranomaisten ilmoittamiin koronatilastoihin luottamista.

Grodnoa kansoittaa reilut 300 000 asukasta.

– Viimeisen parin viikon aikana kasvomaskeja on näkynyt jo enemmän, kun olen hakenut ruokaa kaupasta tai ravintolasta.

25-vuotiaana Pelicansista lähtenyt Hurri on nyt neljän reissuvuoden aikana kokenut Tanskan ja Japanin pääsarjan, Venäjän kakkosliiga VHL:n (kiinalaisjoukkueessa) sekä Ruotsin kolmannen sarjatason.

– Valko-Venäjällä on neljä tasokasta joukkuetta, mutta ihan erilainen kulttuuri. Helpompaa on lähteä Eurooppaan mihin tahansa muualle kuin Valko-Venäjälle, Hurri summaa.

Nyt matkustelu voisi jo lahtelaiselle riittää.

– Sanotaan näin, että mielelläni nyt Suomeen palaisin ensi kaudeksi, Hurri muotoilee.

– Seurataan tilannetta, joka vaikuttaa monen jääkiekkoilijan ja seuran suunnitelmiin, ja tietysti kaikkiin aloihin muutenkin.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää