Edellinen haastateltava Piipu Kivinen kysyy, minne lähtisit lomalle mieluiten.
Haluaisin Mustilan puutarhaan tai Laila Pullisen veistospuistoon Nissbackan kartanolla.
Hän haluaa myös tietää, miten pääset vapaa-ajalla irti yrittäjän roolista.
Olen intohimoinen puutarhuri, joten puutarhan laittelulla.
Pystytkö pitämään kesälomaa?
Tänä kesänä pidän viikon.
Mikä on lempivuodenaikasi ja miksi?
Loppukevät, silloin kun kaikki herää eloon ja puutarhassa kukkii. Pärjään silloin jopa vähemmillä yöunilla, kun imen loppukevään energiaa luonnosta.
Mitä harrastat?
Sitä puutarhaa. Osallistun kesällä Avoimet puutarhat -tapahtumaan toista kertaa, pääsen höpöttelemään samanhenkisten puutarhureiden kanssa.
Mikä on toteemieläimesi?
Sanon nyt kissa, en ole tätä koskaan ajatellut. Kissat menevät omia juttujaan, ne ei hirveästi tee, miten muut sanoo.
Mikä on paras päätös elämässäsi tähän mennessä?
Lasten hankkiminen. Olen onnellinen, että sain lapsia, koska lastensaanti ei koskaan ole itsestäänselvyys.
Minkä biisin kuuntelit viimeksi?
Olin pystyttämässä Aatekaapin kesäkauppaa koko päivän, ja kun kaikki oli saatu onnistuneesti paikoilleen ja valmiiksi, kotiin ajaessa radiosta tuli Irene Caran What a feeling. Käänsin kovemmalle, koska se sopi päivän tunnelmaan.
Mistä unelmoit?
Maalla asumisesta, mutta realismi nostaa päätään: onko näillä bensahinnoilla järkeä. Lisäksi toivoisin, että yritykseni olisi jonain päivänä varteenotettava firma.
Jos voisit olla ihan mitä tahansa, mitä se olisi?
Voisin olla vaikka kala, koska olisi mielenkiintoista nähdä kaikki järven muodot pohjasta. Pienenä tykkäsin snorklailla ja yritin olla mahdollisimman paikallaan sotkematta pohjaa, jotta näkisin sen. Jos olisin kala, näkisin kaiken sen koskemattomana.
Lempipaikkasi Lahdessa?
Malva-museo! On upeaa, että saatiin Lahteen korkeatasoinen taidemuseo. Koko museoalue kokonaisuutena on todella onnistunut ja mielenkiintoinen.
Millä hashtagilla kuvaisit itseäsi?
Vanhassa käyntikortissani luki sekatyöläinen, joten se se olisi – #sekatyöläinen. Se kuvaa minua hyvin, en arista tehdä mitä vaan ja olen mielestäni toimeen tarttuva.
Kuinka sukuorientoitunut olet?
Olen Savosta kotoisin, koko sukuni on siellä. Savossa on samanhenkisiä ihmisiä ja sukulaisiin pidänkin tiiviisti yhteyttä. Kyllähän se veri ja savolaiset juuret sinne vetää. Savolaiset ovat jotenkin perusolemukseltaan rennompia. Bongaan usein asiakkaistakin, jos he ovat Savosta.
Miten määrittelet sivistyksen?
Kyllähän se on muiden ihmisten huomiointia, että osataan katsoa asioita oman navan ulkopuolelta. Sellaista yhteisestä miljööstä huolehtimista ja toisen työpanoksen kunnioittamista, oli työ mitä tahansa.
Mikä niin sanottu kauneusrutiini on sinusta humpuukia?
Rakennekynnet. Mielestäni ne ovat epäkäytännölliset.
Millaisia asioita jännität?
Jännitän isompia projekteja, joissa on monta tekijää mukana. Niissä on aina jännitysmomentit, miten kaikki onnistuu ja menee maaliin.
Kerro jokin huvittava kömmähdys elämästäsi?
Lapset olivat pieniä ja äitini oli tullut hoitamaan heitä, kun olin lähdössä Helsinkiin joulumyyjäisiin. Juoksin hirveällä vauhdilla kotoa linja-autoasemalle. Palatessani kotiin äitini ihmetteli ”Miksi sinä nyt jo tulit takaisin?”. Olin asemalla huomannut unohtaneeni pukea housut ja lähteneeni pelkissä pitkissä alushousuissa!
Mistä onnellisuus syntyy?
Onnellisuus syntyy pienistä hetkistä ja asioista. Sen ei tarvitse olla kuin keväällä lesken lehden puhkeaminen. Tai kun näen ihmisellä minun tekemän laukun, meinaan aina ajaa ojaan innostuksesta.
Huhtalalta haasteen saa mekaanikko Reijo Lindström.