Lukijalta: Tekojäärata ei ole hylätty, vaikka hiljaista on ollut

Huono talvi jääurheilulle. Lahtelainen tekojäärata etsii edelleen paikkaansa. Liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen kuvailee oheisessa kirjoituksessa tapahtumien tähänastiset käänteet. Sami Lettojärvi

Marju Markkanen

Valtuutettu Pertti Arvaja on avannut keskustelun tekojään rakentamisesta Lahden Kisapuistoon. Heikki Laine toivoo kuulevansa kantani siihen, mistä tässä kaikessa on kysymys ( Uusi Lahti 11.3.).

Avaan poliittisen päätöksenteon vaiheita tekojääradan perustamisesta liikunta- ja kulttuurilautakunnassa.

Saimme lautakuntaan kuuden jääurheiluseuran (Lahti Ringette ry, Lahden Taitoluistelijat ry, Lahden Kortteliliiga ry, Kiekkoreipas ry, Junior-Pelicans ry ja Lahden Pelicans oy) vetoomuksen helmikuussa 2018.

Vetoomuksessa tuotiin esille huoli lasten, nuorten ja varttuneiden jääharrastusolosuhteista Lahdessa.

Lautakunnalle ei ole tehty esitystä uudesta hankkeesta.

Seurojen kasvu- ja menetysmahdollisuudet ovat vetoomuksen mukaan kiinni siitä, että Lahteen saadaan tekojää paikkaan, jossa voidaan samalla hyödyntää jo olemassa olevaa liikuntapaikkainfrastruktuuria oheisliikuntamahdollisuuksineen.

Paikaksi ehdotettiin tästä syystä Launetta, jossa on tilaa täysmittaiselle tekojääradalle.

Vetoomuksessa ehdotettiin, että kesällä tekojääalue päällystettäisiin tekonurmella, jotta kentän ympärivuotinen käyttö mahdollistuisi.

Tätä suunnitelmaa kannattaa edelleen tuoreella esityksellään Lahden Mailaveikot, jotta seura saisi kauan toivomansa lisäharjoituskentän ja pesäpallon kilpailukausi Kisapuistossa olisi turvattu.

Maaliskuussa 2018 käsittelimme lautakunnassa vetoomuksen tekojäähankkeen käynnistämiseksi. Tällöin esitimme, että kaupunkiympäristön palvelualue/kunnallistekniikka varautuu investointiohjelmassaan tekojääratainvestointiin vuonna 2019 tai viimeistään vuonna 2020 sekä käynnistää sen tarkemman sijoitussuunnittelun Launeen alueella.

Tällöin tietoomme tuotiin, että investoinnin arvio olisi noin kolmen miljoonan euron luokkaa.

Viime vuoden elokuussa lautakuntaan tuotiin käsiteltäväksi kaupunkiympäristön Ramboll Finland oy:llä teetetty hankesuunnitelma.

Päätimme yksimielisesti hyväksyä hankesuunnitelman, vaikka meitä hirvitti hankkeen hintalappu: 7–8 miljoonaa euroa.

Kustannukset olivat nousseet odotettua suuremmiksi, koska siihen oli sisällytetty liikennejärjestelyjä ja aluetta koskevia yleiskustannuksia.

Esitimme tekniselle ja ympäristölautakunnalle sekä konserni- ja tilajaostolle, että hanke toteutetaan vaiheittain.

Silloin liikuntapalveluiden käyttötaloudessa huomioidaan kohteen ylläpidon kustannukset, kun hanke on valmistunut.

Katsoimme, että hanke vastaisi pitkällä aikavälillä kehittyvän kaupungin tarpeisiin tarjoten urheiluseurojen lisäksi kouluille, päiväkodeille ja perheille riittävän kokoisen ympärivuotisen urheilu- ja liikunta-alueen.

Se sijaitsee vain noin 400 metrin päässä matkakeskuksesta.

Elokuun lautakunnan jälkeen asian tiimoilla on ollut hiljaista. Hanke ei ole edennyt investointiohjelmaan, mutta sen yli ei myöskään ole virallisesti vedetty henkseleitä.

Lautakunnalle ei myöskään ole tehty esitystä uudesta hankkeesta, jota voisimme poliittisesti edistää.

Lahden urheilu- ja liikuntarakentamisessa on paljon täyttymättömiä odotuksia ja koko ajan syntyy myös uusia eri intressiryhmien tarpeita erityisesti johtuen lajien ympärivuotisuuden lisääntymisestä muuttuvan ilmaston olosuhteissa.

Käytettävissä oleviin julkisiin resursseihin (yksityistä rahoitusta myös kovasti odotetaan) nähden kaikista intresseistä ja odotuksista juontuvasta keskustelusta piirtyy usein varsin sekava kuva.

Elinvoima ja kilpailupalvelut tilasivat konsulttiyhtiö KPMG:ltä työn, jonka tarkoitus oli luoda visio ja toimenpiteet, jotta Lahti vahvistuisi urheilukaupunkina ja tätä kautta loisi olosuhteet vireälle elinkeinoelämälle.

Tämä työ on nyt tuottanut vision, ja sen tulee tuottaa polku toteutukseen eli tuoda konkreettisia vaihtoehtoja.

Kaikki mitä Lahteen rakennamme, tulee myös synnyttää uutta liiketoimintaa, joka tuo kaivattuja vienti- ja verotuloja.

Meidän tulee ratkaista, mitä liikunta- ja urheilupaikkoja Lahteen vaiheittain rakennamme huomioiden eri lajien tarpeet ja mihin ne tulee sijoittaa.

Kaupungin kehitystä pitää miettiä 20–30 vuoden päähän. Olemmeko rohkeita ja kurotamme korkealle vai tyydymmekö vähempään?

Tärkeä kysymys on, kuka maksaa investoinnit ja edelleen vuosittaiset käyttökulut.

Kiitän aktiivisesta julkisesta keskustelusta ja ideoista. Tätä kautta löydämme varmasti parhaat mahdolliset ratkaisut, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen edistäen lahtelaisten liikkumista ja hyvinvointia.

valtuutettu, liikunta- ja kulttuurilautakunnan pj. (sd.)