Ämpärillinen: Vihreän pääkaupungin älytön pyörätie

Levennettävä pyörätien osuus sijoittuu Uudenmaankadun varteen kauppakeskus Valon ja Heikinkadun väliselle alueelle. Anssi Hietamaa

Kaiken maailmanlaajuisen sekamelskan keskellä on suorastaan terapeuttista muistaa, että vanhat tutut kyläpoliittisten tappeluidemme aiheet ovat edelleen keskuudessamme.

Puhutaanpa siis virusten sijaan hetki älypyörätiestä. Paljon ennakkojulkisuutta saanut tie muuttuu suunnitelmista teoiksi huhtikuussa, jolloin rakennusmiehet pääsevät vauhtiin. Viime viikolla julkistetun uutisen mukaan urakan sai tehtäväkseen Hyvinkään Tieluiska -yhtiö, joka voitti hankkeesta järjestetyn tarjouskilpailun 1,95 miljoonan euron tarjouksellaan ( Etelä-Suomen Sanomat 10.3.).

Uutinenhan on äkkiseltään oikein myönteinen. Keskustaa ja eteläisen Launeen markettialuetta yhdistävä 2,5 kilometrin mittainen pyöräliikenteen valtasuoni paranee entistä sujuvammaksi, turvallisemmaksi ja paremmin merkityksi. Siinä samalla Lahti pääsee profiloitumaan ennakkoluulottomana edelläkävijänä, koska pyörätielle päästään toteuttamaan CitiCAP-hankkeesta tulevan EU-rahoituksen vauhdittamana erilaisia älyratkaisuja.

Yhtä asiaa pyörätien suunnitelmassa on kuitenkin mahdotonta ymmärtää. Miksi ihmeessä pyörätietä pitää leventää lähistön asukkaiden vastustuksesta huolimatta kauppakeskus Valon ja Heikinkadun välisellä osuudella Uudenmaankadun vieressä?

Nyt tiestä ollaan tekemässä kyseisellä osuudella kuusi metriä leveä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Kittelän asuinalueen kohdalla oleva meluvalli kapenee ja vallin päällä olevat kuuset kaadetaan.

Ratkaisu tuntuu täysin epäloogiselta ja järjenvastaiselta, koska pyörätie toteutetaan noin leveänä vain tuolla 300 metrin osuudella. Muilta osin tuo 2,5 kilometrin reitti on kapeampi.

Miten tuo yhden osan levennys sujuvoittaa ratkaisevasti kenenkään matkan tekoa? Ratkaisu voisi olla hyvällä tahdolla edes jotenkuten teoriassa ymmärrettävissä, jos levennettävällä pätkällä olisi tällä hetkellä jonkinlainen kevyen liikenteen pullonkaula. Jokainen kyseisellä pätkällä liikkunut tietää, että näin ei todellakaan ole.

Samaa aihetta on ihmetelty julkisuudessa jo viime vuoden kesäkuussa, kun kaupunki järjesti älypyörätietä koskevan asukastilaisuuden. Selityksiä lukiessa ei tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa.

”Älykkäästä pyörätiestä on laadittu liikenneselvitys, jossa pyörätien tavoiteleveydeksi on määritelty kuusi metriä. Tähän tavoiteleveyteen on pyritty niin pitkällä pätkällä, kuin se on mahdollista. Tässä kohtaa se tarkoittaisi kauppakeskus Valon kulmalta Heikinkadulle ulottuvaa osaa”, totesi pyörätien suunnittelusta vastaavan Rambollin suunnittelija Jani Saarinen ESS:n jutussa 27.6.2019.

Samaisen jutun mukaan kuuden metrin suositusleveys perustuu Rambollin pyöräilyasiantuntijan Reijo Vaaralan suosituksiin, mutta hän ei ollut paikalla kyseisessä tilaisuudessa.

Kaiken tuon perusteella koko kuvio näyttää juuri niin hölmöltä kuin se näyttää. Asukkaiden perustellulla kritiikillä ja paikallisella näkökulmalla ei ole paljon painoarvoa, kun toisessa vaakakupissa on suuri strateginen tavoite pyöräilyn edistämisestä, uusia uria aukova EU-hanke ja valtakunnallisesti arvostetun konsultin suositukset.

Tuolla konstilla saadaan toki aikaiseksi pieni pätkä leveää baanaa, josta epäilemättä saa ihan näyttävää kuvamateriaalia kaupunginjohtajan diaesityksiin, talousarviokirjan kanteen ja Euroopan vihreän pääkaupungin somepäivityksiin. Todennäköisesti se toimii myös yhtenä näppäränä vierailukohteena ympäristöpääkaupunkivuoden kaupunkiin tuleville kansainvälisille vieraille. Pieni piipahdus melkein siinä matkan varrella, kun lähdetään kaupungintalolta Kujalaan ihmettelemään kiertotalousratkaisuja.

Satunnaiset vieraat eivät onnekseen tiedä, että joskus se maisema näytti vielä paljon paremmalta, kun siinä oli betonimuurilla tuetun kavennetun meluvallin paikkeilla näyttäviä kuusia tuomassa tervetullutta vihreyttä kaupunkiympäristöön kaikille ohikulkijoille, ei vain lähistön asukkaille.

Siinä vaiheessa tuo muistikuva on vain vakituisilla alueen asukkailla ja väylän käyttäjillä. Heidän arkikokemuksensa tosin taitaa olla toissijaista sen rinnalla kun kaupunki tarvitsee uuden kevyen liikenteen käyntikortin.

Vaikka tämä taitaa olla jo myöhäistä, en voi olla kysymättä: olisiko sittenkin mahdollista piirtää se 300 metrin pätkä vielä kerran uusiksi kaupunkilaisjärkeä käyttäen?