Käytön jäljet näkyvät juhlivassa pyhätössä - kritiikkiä saanut penkkihankinta vain osa Sibeliustalon isoa remonttia

Huhtikuun lopussa alkavassa remontissa muun muassa hiotaan Sibeliustalon pääsalin kulunut lattia, ja vaihdetaan yli 1 200 istuinta, joista on määrä tulla mukavampia pehmustusta parantamalla ja käsinojia madaltamalla. Aatu Raninen

Aatu Raninen

Maaliskuun yhdeksäntenä pyöreät 20 vuotta täyttävän Lahden Sibeliustalon konserttisalin 1 200 yleisöistuinta vaihdetaan uusiin. Aivan kaikki uutista kommentoineet lahtelaiset eivät kuitenkaan ole tienneet miksi, koska Iskun valmistamat alkuperäiset tuolit ovat päällisin puolin siistit ja hyvin aikaa kestäneet.

Ovatko istuimet siis kuitenkin rikki?

– Pehmusteet ovat käyttöikänsä päässä, kuin myös verhoilukangas, joka on kulunut, kertoo Sibeliustaloa operoivan Koko Lahti Oy:n toimitusjohtaja Emilia Mäki.

Sibeliustalon tekninen johtaja Jukka Kaunisto muistelee, että taloa rakennettaessa istuinten vaahtomuoviset pehmusteet olivat yksi asia, josta viime metreillä säästettiin. Niinpä osa konserttiyleisöstä on tuntenut istuimen vanerisen rungon liian kovana ahtereissaan.

Uuden sisäänkäynnin myötä talon käyttö kasvaa.

Toimitusjohtaja Emilia Mäki

Myös puiset käsinojat on koettu liian korkeiksi, ja uusissa istuimissa ne tulevat olemaan matalampia. Paljon sen suurempia muutoksia istuimiin ei Kauniston mukaan voitaisikaan tehdä, koska ne ovat osa konserttisalin maailmankuulua akustiikkaa.

Istuimet ovat osa laajempaa remonttia, joka toteutetaan 25.4.–22.9.

Perusparannuksessa konserttisalin puulattia hiotaan ja lakataan. Tarkkaan katsomalla miltei jokaisen 1 200 istuimen edessä on kaksi vaaleampaa laikkua siinä kohtaa missä katsojien jalat ovat levänneet.

Lattian hiominen helpottuu hieman, kun istuimet ovat poissa tieltä, joskin istuinten alla olevat ilmanvaihtohormit pysyvät paikoillaan.

– Siksi hionta on aika paljon käsityötä, Kaunisto lisää.

Sellistit ja basistit eivät käytä alustaa. Niissä kohdin on aika isot kulumat, kun soittimen piikki lyödään lattiaan.

Tekninen johtaja Jukka Kaunisto

Näyttämön lattia taasen vaihdetaan kokonaan uuteen, se on vuosien saatossa hiottu useampaan kertaan.

– Lavan lattia on osa akustiikkaa, joten sellistit ja basistit eivät käytä alustaa. Niissä kohdin on aika isot kulumat, kun soittimen piikki lyödään lattiaan, Kaunisto jatkaa.

Konserteissa osa sinfoniaorkesterista soittaa korokkeilla, joita on tähän asti liikuteltu käsin lavalle ja varastoon. Takarivin suurimmat palaset painavat Kauniston mukaan 400 kiloa.

– Siirreltäessä lattia ei tahdo kestää niiden alla. Toiveena oli saada takakorokkeet koneellisesti (lattiasta) nouseviksi, mutta ne koneistot eivät ehdi tähän remonttiin. Parkettiin tehdään valmiiksi aukot, jotta koneisto voidaan toteuttaa jälkeenpäin, Kaunisto kertoo.

Näyttämön takarivin suurimmat korokkeet pyritään jatkossa muuttamaan koneellisesti lattiasta nouseviksi. Aatu Raninen

Toiminnallisesti tärkein muutos on rannan puoleiselle kongressisiivelle rakennettava oma sisäänkäynti, joka on Sibeliustalon aikoinaan suunnitelleen arkkitehti Hannu Tikan käsialaa.

Sisäänkäynnin ansiosta rakennuksessa voidaan jatkossa helpommin järjestää toisistaan erillisiä tapahtumia.

– Nykyinen käynti kongressisiipeen kulkee Metsähallin läpi, joten jos Metsähallissa on tilaisuus se sulkee kongressisiiven pois myynnistä ja päin vastoin, Emilia Mäki perustelee.

– Olemme tehneet ennen päätöstä myös laskelmat kuinka paljon meillä tällä hetkellä jää myymättä tiloja siitä johtuen. Uuden sisäänkäynnin myötä talon käyttö kasvaa, ja saadaan myös lisää kaivattua varastotilaa, Mäki jatkaa.

Kongressisiipi saa oman sisäänkäyntinsä kuvassa näkyvien ruskean ja mustan osan väliin. Aatu Raninen

Sinfonia Lahti esittää Sibeliustalon 20-vuotisjuhlakonsertin torstaina 26.3 kello 19.

Konsertti- ja kongressitalo

Sibeliustalo 20 vuotta

Lahden Sibeliustalo avattiin 9.3.2000.

Suunnittelijoina olivat arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Sibeliustalo suunniteltiin tänä vuonna 70 vuotta täyttävän Sinfonia Lahden kotisaliksi, mutta käyttötarkoituksia on sittemmin laajennettu.

Suunnittelun lähtökohtana oli suomalainen metsä ja sataman teollinen historia.

Oli valmistuessaan Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen.

Päätös uuden konserttitalon rakentamisesta tehtiin kaupunginvaltuustossa vain yhden äänen enemmistöllä.