Lahden tekojäärata sulanut byrokratian rattaissa - "Tästä haluaisin valmistelussa mukana olleena viranhaltijana jonkin päätöksen"

Ei jäätä enää edes yhteen potkuun. Tässä olisi nyt huomattavasti parempi luistella, jos Kisapuiston hiekkatekonurmen alla olisi jäähdytysputkisto. Tommi Berg

Tommi Berg

Kuluva talvi vesilätäköineen on havainnollistanut mahdollisimman konkreettisella tavalla, että Lahdessa olisi huutava tarve kunnon tekojääradalle. Lahti onkin nykyään kymmenestä suurimmasta kaupungista ainoa, josta puuttuu laajamittainen tekojääalue. Torin jäätori on lähinnä mukava keskustan piristysruiske, mutta siitä ei ole apua esimerkiksi seurojen harrastustoimintaan.

Suunnitelmien ja aloitteiden puutteesta homma ei ole jäänyt kiinni. Asia on ollut tapetilla jo vuosien ajan esimerkiksi valtuustoaloitteiden muodossa. Liikunta- ja kulttuurilautakunta ehtikin jo viime syksynä hyväksyä Launeelle tehdyn tekojääradan hankesuunnitelman.

Suunnitelma oli saanut vauhtia, kun paikalliset jääurheiluseurat olivat esittäneet asiaan liittyvän vetoomuksen vuoden 2018 alussa. Nyt hankkeen valmistelu on kuitenkin pysähtynyt talousahdingossa kärvistelevän kaupungin koneistossa. Liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki heittää palloa poliitikkojen suuntaan.

–  Valtuuston hyväksymässä tämän vuoden budjetissa ei mainita sanallakaan Launeen tekojääratahanketta, joka oli vielä viime vuoden talousarviokirjassa mainittu. Tarkoittaako se, että se on lopullisesti hylätty? Tästä haluaisin valmistelussa mukana olleena viranhaltijana jonkin päätöksen.

 Tässä ei varmaan olisi ollut mitään ongelmaa, jos investointisumma ei olisi noussut noin suureksi.

Liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki

Suunnitelman mukaan Launeelle olisi tehty ympärivuotinen monen lajin liikunta-alue. Tekojään paikalla olisi kesäkaudella hiekkatekonurmi, joka olisi muun muassa pesäpalloilijoiden ja jalkapalloilijoiden käytössä. Tarkemman hankesuunnittelun yhteydessä liikuntakeskuksen hintalappu nousi jopa 7 miljoonaan euroon. Tästä itse kentän osuus olisi vain noin puolet. Toinen puolisko muodostuisi muun muassa liikennejärjestelyistä.

– Tässä ei varmaan olisi ollut mitään ongelmaa, jos investointisumma ei olisi noussut noin suureksi, Lanki arvioi.

Tilanne onkin herättänyt keskustelua vaihtoehtoisista ratkaisuista. Liikunta- ja kulttuurilautakunnan jäsen Pertti Arvaja (kd) on rummuttanut viime aikoina vahvasti Kisapuistoon rakennettavan tekojääradan puolesta. Hänen mukaansa hanke olisi toteuttavissa sinne huomattavasti halvemmalla kuin Launeelle ja sijaintikin olisi erinomainen muun muassa läheisiä kouluja ajatellen.

– Hinta olisi alle 1,1 miljoonaa euroa, Arvaja toteaa.

Hänen esittämänsä kustannusarvio perustuu tekojääratojen rakentamiseen perehtyneen asiantuntijan alustavaan laskelmaan, jossa on huomioitu putkiston asennus, kylmäkone ja uusi hiekkatekonurmi pesäpalloa varten. Arvajan esittämä idea on tuttu myös Langille, mutta hän suhtautuu siihen varauksellisesti.

– Kaikkia argumentteja on tuskin loppuun asti tarkistettu, esimerkiksi hinta ei välttämättä olisi se, mitä on esitetty.

Arvajan mukaan päättäjille on tarjoiltu päätettäväksi ainoastaan kalliimpi Launeen vaihtoehto. Lanki pitää väitettä perusteettomana ja toteaa, että Kisapuistonkin vaihtoehto on ollut koko ajan keskusteluissa mukana, kun tekojääradan vaihtoehdoista on puhuttu. Muitakin vaihtoehtoja on ollut esillä.

– Viimeksi eilen on esimerkiksi esitetty tekojään tekemistä Kivimaan kentälle. Kaikista ehdotetuista paikoista emme tietenkään voi lähteä tekemään hankesuunnitelmia.

Lanki muistuttaa, että Kisapuistoon tehtävä tekojäärata olisi joka tapauksessa laajuudeltaan ja konseptiltaan suppeampi ratkaisu kuin Launeelle suunniteltu alue. Hän on myös sitä mieltä, että suunnitelmissa olleet Kisapuiston jalkapallostadion ja läheinen vesiliikuntakeskus vaikuttavat omalta osaltaan hankkeeseen.

– Voidaanko tehdä päätös tekojäästä, kun ei tiedetä, miten nämä muut elementit tulevat vaikuttamaan esimerkiksi liikennöintiin?

Lanki on sitä mieltä, että tekojää sopisi luontevammin Launeelle harjoitusjäähallin ja puistoalueen viereen.

– Launeella olisi valmis kaava ja väljyyttä.

Arvaja laittaisi hankkeeseen vauhtia toteuttamalla halvemman vaihtoehdon ensin.

– Nyt vaan tarvitaan hyvää yhteistä tahtoa tekojääradan rakentamiseen lahtelaisille. Launeen suunnitelmat voivat olla odottamassa parempia aikoja.

Lanki näkee tilanteen toisin. Hänen mielestään päättäjien pitäisikin nyt ensin ratkaista, mitä tapahtuu Launeen hankkeelle.

– En pidä todennäköisenä, että molemmat toteutuisivat viiden vuoden sisään.