Olematon talvi uhka Vesijärvelle - ravinnekuormia valuu nyt järveen tavallista enemmän

Vesijärvellä oli tammikuussakin keväisiä näkymiä. Järveen valuu nyt huomattavasti enemmän ravinnekuormia kuin perinteisinä talvikuukausina. Katja Luoma

Tommi Berg

Parhaillaan käynnissä oleva poikkeuksellinen talvikausi vaikuttaa monin tavoin järvien vedenlaatuun. Ensin hyvät uutiset: mitä pidempään järvi on jääpeitteestä vapaa, sitä vähäisemmäksi jää perinteinen talvikauden happikato.

Nyt järvessä kuitenkin on ohut jääpeite, joten jäljelle jäävät poikkeustalven haittapuolet. Kun talvella sataa vettä tavallista enemmän, järveen valuu pelloilta ja kaduilta normaalia runsaammin ravinnekuormitusta ja haitallisia aineita.

Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen arvioikin, että kaiken kaikkiaan nykyisestä ”talvesta” on Vesijärvelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Kyllä se miinuksen puolelle menee. Oletettavissa oleva ravinnekuorma on selvästi isompi kuin perinteisesti talvikuukausina, Mäkinen toteaa.

Tarkkaa käsitystä tämänhetkisestä tilanteesta ei kuitenkaan ole kenelläkään.

– Säästä johtuen emme ole päässeet tekemään mittauksia. Veneellä ei pysty liikkumaan järvellä, mutta jääkään ei kestä kovin paljon.

Oli mittausten tulos mitä tahansa, Vesijärvisäätiöllä on jo kypsymässä uusia pidemmän tähtäimen suunnitelmia järven vedenlaadun parantamiseksi. Parhaillaan on valmisteilla Vesijärvi-ohjelma 4, eli vuoteen 2023 asti ulottuva toimintasuunnitelma.

– Panostamme entistä enemmän toimenpiteisiin, joilla Enonselän ja sen lähivesien tilaa saadaan parannettua, Mäkinen toteaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa kuhaistutusten lisäämistä. Tällä pyritään harventamaan järven kuorekantaa, joka on päässyt kasvamaan turhan isoksi.

Kuore syö eläinplanktonia, jonka olisi järven vedenlaatua ajatellen parempi pysyä hengissä syömässä pois levää.

– Kuore on niin pientä, että sen harventaminen oikein onnistu kalastamalla, mutta kuha pääsee siihen kiinni, Mäkinen kuvailee.

Säätiön rahoitustilanne näyttää tällä hetkellä suhteellisen vakaalta, mutta kaikki lisärahoitus auttaa aina tekemään entistä vaikuttavampia toimia järven hyväksi.

– Kunnat ovat olleet hienosti mukana toiminnassa ja valtiolta olemme saaneet hyvin rahoitusta erilaisten hankkeiden kautta. Paikallisten yritysten ja yksityishenkilöiden tuki on ollut Suomen mittakaavassakin ainutlaatuista, mistä on syytä olla kiitollinen. Kaikki lisälahjoitukset otamme ilolla vastaan, Mäkinen toteaa.

Vesijärvisäätiön tekemä vesistöjen kunnostustyö kohdistuu tulevina vuosina Vesijärven lisäksi erityisesti Nastolan Salajärveen ja Ruuhijärveen, Kymijärveen sekä Hollolan Tiilijärviin, Työtjärveen ja Hahmajärveen.