Reviisorin arki on paljon muutakin kuin salapoliisityötä

Utsjoelta kotoisin oleva kaupunginreviisori Juha Tapiola on ollut Lahden kaupungin palveluksessa vuodesta 2000 ja kaupungin tarkastustoimen ylimpänä virkamiehenä vuodesta 2007.

Tommi Berg

Juttu on julkaistu alunperin Uuden Lahden printtiversiossa 14.9.2016.

Törmäätte tämän miehen nimeen paikallisessa julkisuudessa vähintään kerran vuodessa keväisin. Tuolloin julkistetaan kaupungin arviointikertomus, johon kirjatut huomiot kaupungin hallinnon epäkohdista ovat vuosien saatossa herättäneet vilkkaitakin keskusteluita tässä kaupungissa.

Kaupunginreviisori Juha Tapiola on keskeinen henkilö arviointikertomuksen taustalla. Hän on kaupungin tarkastustoimen ylin virkamies, jonka kynänjälki vaikuttaa olennaisesti raportin sävyyn ja painotuksiin.

Huomiota herättävistä lehtijutuista huolimatta tarkastustoimen arki on enimmäkseen jotain ihan muuta kuin salapoliisityötä.

Arviointikertomus valmistellaan vuoden mittaan tiiviissä yhteistyössä poliitikoista koostuvan tarkastuslautakunnan kanssa. Lakisääteisen lautakunnan tehtävänä on valvoa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista.

Suurin osa arviointikertomuksen sivuista onkin organisaation kehittämiseen tarkoitettua rutiininomaista hallintotekstiä, joka ei juuri julkisuudessa vilahtele. Arviointikertomuksessa on muun muassa aina todettu, miten edellisen vuoden kertomuksissa esitetyt havainnot on otettu huomioon kaupungin toiminnassa.

Tarkastustoimen virkamiehet valmistelevat tarkastuslautakunnan kokouksia ja hankkivat etukäteen niissä tarvittavaa tietoa. Tarkastustoimessa työskentelee nykyään Tapiolan lisäksi yksi tarkastaja. Kun hän aloitti kaupungin tarkastustoimen palveluksessa vuonna 2000, henkilöstöä oli yhteensä viisi.

-Tarkastuslautakunnalla on kokouksia 15 vuodessa, lisäksi lautakunnassa on kaksi jaostoa, joilla on omat kokouksensa. Yhteensä kokouksia on noin 30 vuodessa. Kokouksissa on aina jokin arviointikohde tai teema, jota käsitellään. Kokoukset ovat yleensä niissä kaupungin yksiköissä, joita arviointi koskee. Silloin kuullaan vastuullisia viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja parin viime vuoden ajan myös henkilöstöä, Tapiola kuvailee.

Kokousten sisältö on määritelty arviointisuunnitelmassa, joka on laaditaan valtuustokaudeksi kerrallaan.

- Pyrkimyksenä on, että käymme neljän vuoden aikana läpi kaikki merkittävimmät kaupungin yksiköt. Lisäksi vuosittaisiin työohjelmiin jätetään sen verran tilaa, että pystymme reagoimaan myös ajankohtaisiin asioihin.

Kokouksiin valmistautuessaan tarkastustoimen virkamiehet ovat tyypillisesti pyrkineet keräämään aiheeseen liittyvää vertailutietoa muista kaupungeista ja laatineet keskustelun pohjaksi havaintoihinsa pohjautuvan esittelytekstin.

- Luottamushenkilöt esittävät sitten täydentäviä kysymyksiä omasta näkökulmastaan.

Kokouksen päätteeksi lautakunnan poliitikot ja tarkastustoimen virkamiehet käyvät vielä keskenään käydään aina arviointikeskustelun, jonka pohjalta kootaan keskeiset arviot ja näkemykset. Lopulta keskeiset havainnot päätyvät arviointikertomuksen sivuille.

- Kokouksia on tyypillisesti syyskuusta tammikuuhun. Sen jälkeen kevät kausi on arviointikertomuksen kirjoittamisen aikaa.

Arviointikertomuksen sanamuodot hyväksytään lopullisesti tarkastuslautakunnan kokouksessa. Lautakunnassa on ollut tapana työstää tekstiä niin kauan, että kaikki voivat seisoa sen takana.

- Sinä aikana kun olen tässä ollut, ainoastaan kaksi kertaa on muistaakseni äänestetty tekstin sisällöstä.

Epäkohtia esille nostaessaan raportin laatijat tulevat väistämättä astumaan jonkun varpaille.

Tapiola ei kuitenkaan koe, että tarkastustoimen työhön olisi pyritty vaikuttamaan painostuksella.

- Minä en ole ymmärtänyt, että minua olisi painostettu. Saattaa olla, että joku muu olisi tulkinnut toisin.

Tänä vuonna Lahdessa käytiin vilkasta keskustelua kaupungin tuoreimmassa arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista, joissa kiinnitettiin huomiota niin sanotun rakenteellisen korruption riskeihin. Siinä yhteydessä keskusteltiin myös koko sanan merkityksestä. Kaupunginreviisori Tapiola myöntää, että sana on ymmärrettävissä väärin suomen kielessä.

- Rakenteellinen korruptio käsitteenä kuulostaa pahalta, synonyymi sille voisi olla hyvä veli -verkostot.

- Se on asia, johon on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisissä Transparency Internationalin selvityksissä: Suomessa ei juuri korruptiota ole, mutta hyvä veli -verkostoja voi olla liikaa.

Viimeisimmässä arviointikertomuksessa rakenteellisen korruption riski nostettiin esimerkinomaisesti esille viittaamalla kaupungin it-hankintoihin Kuntien Tiera Oy:ltä, jonka hallituksessa istuu kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.

- Siinä todettiin, että ei voi välttyä tällaiselta mahdollisuudelta. Ei ole sanottu, että olisi sitä.

Osa päättäjistä ja kaupungin politiikan seuraajista näki maininnan yhtenä ilmentymänä pinnan alla pidempään kyteneestä ilmiöstä. Enemmän tai vähemmän julkinen salaisuus on, että Tapiolan ja kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran välit eivät ole lämpimimmät mahdolliset. Asiasta puhuttaessa Tapiola asettaa sanansa harkiten ja dramatiikkaa vältellen.

- Meillä on loppujen lopuksi hyvin vähän esillä suoraan kaupunginjohtajaan liittyviä asioita.

- Kyllä me asiakysymykset asiallisesti pystymme hoitamaan ..., Tapiola pohtii ja nostaa hetken mietittyään esimerkkitapaukseksi viime keväisen uutisen, jonka mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja meni illalla kaupunginjohtajan luokse skumppalasillisille kehätiepäätöksen varmistuttua.

- Ei me niin läheisiä olla, Tapiola naurahtaa.

Tapiola kiistää julkisuudessakin esillä olleet vihjailut siitä, että hänellä olisi ollut tietoista ajojahtia kaupunginjohtajaa kohtaan. Hän muistuttaa, että ei ole yksin laatinut arviointitekstien lopullisia muotoilua.

- Lautakunta kyllä puuttuu asiaan, jos siellä on ylilyöntejä.

Kysymys jää selvästi kaivertamaan hänen alitajuntaansa, sillä hän palaa asiaan vielä hieman myöhemmin.

- Riippumattomuuden näkökulmasta liian läheiset suhteet operatiiviseen johtoon olisivat minusta suurempi ongelma kuin se, ettei tällaisia läheisiä ystävyyssuhteita ole.

Lahden arviointikertomukset ovat vuosien mittaan saaneet myös valtakunnallista tunnustusta laadukkuudesta. Esimerkiksi Lahden vuoden 2014 arviointikertomus palkittiin Suomen parhaana arviointikertomuksena suurten kaupunkien sarjassa. Lahdessakin tarkastuslautakunta ja tarkastustoimen virkamiehet saavat usein kiitosta työstään, mutta myös toisenlaisia äänenpainoja kuuluu, ainakin kulissien takana.

Lahden arviointikertomusta on aika ajoin arvosteltu muun muassa siitä, että raportin sivuilla on nostettu esille liian pieniä ja epäoleellisia asioita eikä keskitytty riittävästi valtuuston asettamien tavoitteiden seurantaan. Tällaista jupinaa kuului esimerkiksi muutama vuosi sitten, kun tarkastuslautakunta nosti arviointikertomuksessaan esille kaupungin virkamiehen luottokorttilaskun vuotta 2011 koskevassa kertomuksessaan.

Tuolloin paljonkin huomiota saaneessa tapauksessa oli kyse siitä, että kaupungin laskuun oli juotu yhteensä neljän hengen seurueella 22 tuoppia olutta ja yksi pieni limonadi.

Irvileuat ihmettelivät, kuka sen limonadin oli juonut. Moni pohti vakavammin, oliko korttia vingutettaessa ylitetty kohtuullisuuden rajat.

Aiheesta puhuttaessa Tapiola virkistää muistiaan vilkaisemalla vanhaa raporttia ja huomauttaa, että kyseinen moraaliin ja etiikkaan liittyvä esimerkkitapaus oli nostettu esille hyvän hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteita koskevan pohdinnan yhteydessä.

- Ketään ei lähdetty erikseen nimeämään. Arviointikertomuksissa on kuitenkin hyvä olla mukana vähän konkretiaakin. Joskus on hyvä muistuttaa, mihin kaupungin luottokorttia on soveliasta käyttää.

Kuka?

Juhani Tapiola

55 vuotta

Lahden kaupunginreviisori vuodesta 2007. Kaupungin palveluksessa vuodesta 2000, mm. rakennuslakimiehenä. Asikkalan kunnansihteeri 1990-2000.

Oikeustieteen kandidaatti Lapin yliopistosta 1984. Valmistumisen jälkeen saamelaiskäräjien sihteerinä ja Savukosken kunnansihteerinä.

Perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta.

Kommentoi