Maanalainen Lahti - tutkimusmatka Lahden pinnan alle

”Kunnes toisin todistetaan” on tapana sanoa, kun puhe on vasta epäilystä.

Jotain samaa pyörii mielessä, kun ryhdyn tutkimaan maanalaista Lahtea. Maan pinnalla kadut, talot ja muut ihmisen rakennelmat ovat nähtävillämme, mutta maan alta ne paljastuvat vasta kun niin todistetaan.

Villeimmissä kuvitelmissa Lahden keskeinen sijainti voisi puoltaa sitä, että kallioon olisi louhittu armeijan salaisia tiloja, jollainen löytyy ainakin Hollolasta uuden paloaseman naapurista, tai että kaupungin alla kulkisi huoltotunneleiden verkosto kuten Helsingissä, jossa yksi tunneleista ulottuu aina meren pohjan alta Suomenlinnaan asti.

Onpa Lahdessakin aika ajoin väläytelty ideoita suorastaan maanalaisesta kaupungista ja esimerkiksi Radiomäelle kaivettavista onkaloista milloin mihinkin käyttötarkoitukseen.

Tai löytyisikö jotakin historiallista? Tiedetäänhän, että esimerkiksi Tallinnan alta on löydetty 1600-luvulta peräisin olevia puolustustunneleita, joita pitkin siirreltiin sotilaita ja ammuksia, ja vakoiltiin vihollista.

Lähdetäänpä tutkimaan löytyykö mitään.

- - -

Ensimmäisenä puhelimeen vastaa Lahden historiallisen museon tutkija Hannu Takala.

- Puolustuksellisesti Lahdessa ei ole oikein ollut sellaisille tunneleille tarvetta, Takala pohtii suhteellisen nuoren kaupungin historiaa.

Hetken mietittyään hän muistaa muutama vuosi sitten toriparkin kaivauksissa Torikadun alta löytyneen käytävän.

- Se lähti pankin kellarista kohti toria, tehty ilmeisesti siltä varalta jos rakennus sattuisi romahtamaan. Nyt se käytävä taitaa päättyä toriparkin seinään.

Arkistotiedot vahvistavat, että lähellä Torikadun ja Vapaudenkadun risteystä oleva käytävä toden totta oli kaivettu ja valettu kellarin väestönsuojasta pakotunneliksi noin 1920-luvulla. Sittemmin noin 20 metriä pitkän salakäytävän varauloskäynti oli suljettu toimimaan vain ilmanvaihtona.

- Muita maan alle rakennettuja keskuksia lienevät Kariniemen vedenpuhdistamo ja Mustankallion alla olevat tilat, Takala neuvoo.

- - -

Niitä ennen Asemantaustassa Uudenmaankadun varressa, vain 100 metriä matkakeskukselta, katse kiinnittyy kahteen luolan suuaukkoon. Kadullekin hyvin näkyvä ensimmäinen aukko on vaneroitu umpeen, ja mäen päällä rakentava YIT on lapulla kieltänyt tunneliin menemisen, mutta saan ujutettua kameran sisään raosta.

Kuvan perusteella tunneli näyttäisi tekevän mutkan oikealle, ja lattialla lojuu outoja putkia.

Soitan kaupungin turvallisuuspäällikkö Antti Prepulalle.

- Siellä tosiaan on kallion sisässä vanha pommisuoja, L:n muotoinen. Kylmä ja karu paikka, en tiedä kenellä sinne edes on avaimet, hän toteaa.

Toinen oviaukko on hieman piilossa Vilhonkadun ja Uudenmaankadun risteyksen nurkalla. Sen graffitein maalatuissa ovissa on jykevä riippulukko ja samainen kieltolappu. Luolan tarkoitus jää arvoitukseksi.

Kun keskustelu kääntyy Mustankallion tunneliin, muuttuu tämä onkiminen vaikeammaksi.

- - -

Syy viranomaisten niukkasanaisuuteen on se, että Mustankallion uumenissa sijaitsee tiettävästi teleoperaattorin datakeskus ja ainakin Lahti Energian sähköasema, johon johtava oma tunneli avautuu muutaman kymmenen metrin päässä varsinaisesta tietunnelista, Paavolan pallokentän kulmalla.

Tai siis ei avaudu, vaan on suojattu aidalla ja jykevillä ovilla.

Sisältä Mustankallion tunnelista pääsee peremmälle kallion uumeniin, josta löytyvät kahdessa eri kerroksessa olevat nyrkkeilyn, painonnoston, voimistelun ja parkourin yleiset harrastustilat.

Tilat toimivat tarvittaessa Lahden suurimpana väestönsuojana jopa 1 500 ihmiselle.

Mutta on kolmaskin kerros näiden kahden välissä, kertoo Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen valmiusmestari Vesa Lehtinen.

- - -

Tässä keskimmäisessä kallion sisään louhitussa kerroksessa lymyää yksi Lahden salaisuuksista: hätätilan aikainen johtokeskus.

Johtokeskukseen kaupungin ylin johto hakeutuisi poikkeustilan aikana suojaan ja pitäisi sieltä käsin kaupungin toimintoja yllä.

- Siellä on esimerkiksi varavoimala, mikäli sähköt katkeaisivat, Lehtinen tietää.

Juuri sen enempää ei tällä haavaa ole urkittavissa. Netistä löytyvän Pelastusopiston aineiston mukaan bunkkerista olisi syytä löytyä esimerkiksi tietokoneet yhteyksineen, tulostin ja kopiokone, puhelimia ja fakseja, radio ja televisio, toimistotarvikkeita ja viranomaisten Virve-verkon viestintävälineet. Lisäksi peruselintarvikkeita pidempään oleskeluun.

Antti Prepulan mukaan pelastuslaissa aiemmin määrättiin, että johtokeskus on jokaisessa kunnassa oltava.

- Ei voi sanoa, että se olisi paikkana huippusalainen, mutta siihen liittyvät kohteet ja asiakirjat ovat salassa pidettäviä, maanpuolustuksellisia asioita.

- - -

Viimeisenä pääsen tutkimusmatkalle ellei pyhimpään niin ainakin kaikkein suurimpaan: Kariniemen jätevedenpuhdistamoon. Muutaman punatiilirakennuksen rykelmä Sibeliustalon kupeessa kätkee taakseen valtavan jätevesiä käsittelevän kallioluolaston.

- 100 metriä leveyttä, 200 metriä pituutta, Lahti Aquan käyttöpäällikkö Janne Mäki-Petäjä ynnäilee kartalta.

Toisin sanoen Lanu-puiston alla käsitellään vettä liki neljän jalkapallokentän kokoisella alueella! Tila ei kuitenkaan ole avoin halli, vaan luolasto koostuu neljästä pitkästä suurtunnelista ja niitä yhdistävistä poikittaiskäytävistä.

Yksi tunneleista on huoltotunneli ajoneuvoille, kolme muuta ovat täynnä erilaisia vesialtaita, joissa likavedet puhdistuvat vaihe vaiheelta. Vesijärvenkadulta laskeutuvaan ajotunneliin ja sitä kautta huoltotunneliin mahtuvat sisään isommatkin rekat.

Haju on sellainen kuin odottaa saattaa, mutta happinaamaria täällä ei sentään tarvita.

- Salpausselän harju jakaa Lahden kahtia. Tänne tulevat pohjoispuolen likavedet, Ali-Juhakkalaan ohjataan eteläpuoliset ja Salpakankaan jätevedet, Mäki-Petäjä kertoo.

Teoriassa täältä voisivat siis löytyä viemäriin huuhtoutuneet tekohampaat ja sormukset.

- Ennen kun tulovettä vielä ”välpättiin” käsin, niitä meiltä kyseltiin ja löydettiinkin.

- - -

Mäki-Petäjä kertoo, että vuonna 1975 rakennettu laitos oli aikanaan Suomen toinen kallion sisään rakennettu vedenpuhdistamo. Altaissa töitä tekevät bakteerit, ja laitoksesta vesi poistuu jo kirkkaana.

Täältä vesiä ei kuitenkaan lasketa Vesijärveen, vaan edessä on vielä yksi yllätys: 4,5 kilometriä pitkä niin sanottu purkutunneli nimittäin kuljettaa vedet Vesijärvenkadun, Matkakeskuksen ja Launeen perhepuiston alitse Ali-Juhakkalaan viimeistä UV-puhdistuskäsittelyä varten. Matalimmillaan tunneli kulkee 90 metrin syvyydessä.

Ihmisen mentävässä tunnelissa olisi siis teoriassa mahdollista sukeltaa kaupungin keskustan alla satamasta Launeelle kenenkään tietämättä.

Asemantaustan graffitikoristellulle oviaukollekin löytyi selitys: siitä lähtee huoltoreitti puoleen väliin tätä purkutunnelia.

Entä mitä jäikään vielä maan alta paljastamatta? Se jääköön seuraaville todistajille.