Eetu Salunen on valmis etenemään sote-uudistuksissa kertarutinan ja kaaoksen kautta

Tommi Berg

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtajana helmikuun alussa aloittanut Eetu Salunen kommentoi 5.4. ilmestyneessä lehdessämme julkaistussa juttukokonaisuudessa mm. yhtymän nykyistä tilaa ja omia urakuvioitaan. Tässä jutussa hän ottaa kantaa valtakunnallisen sote-uudistuksen tilanteseen. Kommentit on annettu ennen kuin julkisuuteen tuli tällä viikolla tarkennettua tietoa mm. valinnanvapauden aikatauluista.

 

Jos riittää Eetu Salusella miettimistä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän nykyisessä tilanteessa, isoja muutoksia on luvassa myös parin vuoden kuluttua. Mikäli valtakunnallinen sote-uudistus toteutuu suunnitellulla tavalla, sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2019 alussa uudelle maakuntahallinnolle.

Asiantuntijat ovat kuitenkin epäilleet niin uudistuksen aikataulua kuin sen tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi tuoreessa Soste ry:n kyselyssä vain seitsemän prosenttia kuntien sote-johtajista uskoi, että valtakunnallinen uudistus toteutuu aikataulussaan. Salunen on kuitenkin sitä mieltä, että muutoksen ei edes tarvitse tapahtua täysin hallitusti.

– 2019 tulee pian, mutta Päijät-Hämeen kannalta voisi olla hyvä, että muutos tulisi samantien kertarutinalla. Siinä on kaaosta tietty jakso, mutta asioilla on tapana ratketa, Salunen sanoo.

Valinnanvapaus?

Valtakunnallista sote-uudistusta on arvosteltu monelta eri kantilta. Uudistukseen olennaisesti kuuluva valinnanvapauden periaate herättää kritiikkiä etenkin poliittisessa vasemmistossa.

– On sekoitettu valinnanvapauskeskustelu siihen, saako sote-palveluilla tehdä voittoa. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, Salunen huomauttaa.

Valinnanvapauden myötä mikä tahansa kriteerit täyttävä sote-alan yritys voi tulla tällekin alueelle tarjoamaan palvelujaan ja asiakas voi hakeutua sen asiakkaaksi samalla maksulla kuin julkiseen terveyskeskukseen. Salusen mukaan tähän asti hoitoonpääsy on ollut kiinni lompakon paksuudesta, mutta valinnanvapaus ”demokratisoi hoitoonpääsyyn”.

– Paljon parjattu valinnanvapaus tulee ratkaisemaan hoitoonpääsyongelman sekä yleislääkäreiden että hammaslääkäreiden puolella. Se tulee maksamaan rahaa, mutta lopulta asia tulee kuntoon.

Terveyserot?

Hän muistuttaa, että Euroopan 35 maan joukossa on noin viisi maata, joissa ei pääse samana päivänä yleislääkärille.

– Minusta on erikoista, että täällä Suomessa keskustellaan, onko oikea aika kahdeksan, neljä vai kaksi viikkoa.

Monet asiantuntijat ovat kuitenkin epäilleet, että sote-uudistus ei kavenna terveyseroja toivotulla tavalla.

– Terveyseroilla tarkoitetaan yleensä sosioekonomisesta taustasta johtuvia terveyseroja. Niiden kaventaminen ei ole onnistunut yhdessäkään länsimaisessa, jälkiteollistuneessa yhteiskunnassa. Britit heittivät esimerkiksi 20 miljardia puntaa valtiovetoiseen ohjelmaan eivätkä onnistuneet. Luulen sen olevan tekemätön paikka. Sen sijaan pystymme kaventamaan mm. sukupuolten välisiä terveyseroja. Suomessa on ylivoimaisesti suurin ero eliniän odotteessa sukupuolten välillä Pohjoismaissa. Lisäksi meillä on alueellisia eroja, myös maakunnan sisällä, näihin me pystymme puuttumaan.

Mikä integraatio?

Asiantuntijat ovat myös pelänneet, että sote-uudistuksessa tavoiteltu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio eli saumaton yhteistyö ei toteudu, kun palveluiden tuotanto pirstaloituu yhtiöittämisen myötä.

– Se on totta. Tässä yhtymässä kaikki nyt saman katon alla, mutta jos lainsäädäntö toteutuu näin, yhtymä pirstoutuu 3–5 osaan ja lisäksi tulee nämä yksityiset palvelun tarjoajat, Salunen toteaa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, ettei integraatiota saatu toimimaan vanhassa julkiseen tuotantoon pohjautuvassa mallissakaan.

– Vuonna 1986 tuli voimaan erikoissairaanhoitolaki. Meillä on ollut siis ainakin 30 vuotta aikaa integroida. Paljonko olisi tarvittu lisää? Toiset 30 vuotta vai 60 vuotta? Integraatio on hoito- ja palveluketjujen integraatiota, ei organisaatioiden integraatiota, Salunen huomauttaa.