Arvio
Juhani Melanen
Kun tietää, että ohjelmistoon on tulossa tuttu ja maailman parhaaksi musikaaliksikin mainittu ikivihreä, kriitikon takaraivoon alkaa pakonomaisesti pulpahtaa outoja ajatuksia. Mitä uutta tähän vielä voisi ympätä?
Kaikki nämä ajatukset hävisivät nanosekunnissa, kun The Sound of Music pärähti käyntiin kaupunginteatterissa. Me katsojat pääsimme taas ainutlaatuiselle matkalle Trappin perheen sielunmaisemaan. Herkistelimme kyyneltakuulla, rakastimme aitoa rakkautta, vihasimme natseja ja jumaloimme pientä Gretliä. Tarina on edelleen sitä ” elämää suurempaa” teatteria, jota jotkut kyynikot saattavat väheksyä, mutta suuri enemmistö yleisöstä rakastaa yli kaiken jopa vuodesta toiseen.
Esityksen ohjanneella teatterinjohtaja Ilkka Laasosella täytyy olla jonkinlainen taikasauva, jota heiluttelemalla hän saa tiiminsä näin väkevään vireeseen!
Monissa hänen ohjauksissaan olen jo aikaisemmin havainnut, että hän luottaa työryhmäänsä ja näyttelijöihinsä sataprosenttisesti. Hänen taitava henkilöohjauksensa, kokonaisuuksien hahmottamisensa ja määrätietoinen työnsä näkyy sitten meille katsomoon herätepommina, jossa laulut, musiikki, lavastus ja puvustus hivelevät silmää ja aiheuttavat katsojan hypotalamukseen euforisen tunteen, ilman dopingia!
Produktion kuningatar on nyt eittämättä lavastaja Minna Välimäki! Hän luo meille sellaisen visuaalisen interiöörin, jossa on loistoa, värejä, tilaa, mahtavia muuttuvia rakennelmia ja henkeäsalpaavia alppimaisemia Itävallasta. Todella harvoin olen nähnyt yhtä mietittyä ja tyylikästä lavastusratkaisua kuin nyt Lahdessa.
Puvustaja Sari Suominen on samaa taikuritasoa! Hänen monipuoliset, värikkäät ja tarkoituksenmukaiset asunsa heijastelevat erinomaisesti ajan henkeä. Niissä on paitsi valoista vapaa-ajan kepeyttä ja juhlapukujen loistoa, myös natsiajan korostusta ja nunnien mustaa.
Johanna Keinäsen koreografia puraisi kivasti tansseissa ja auttoi lapsia liikkumaan vaivattomasti avarassa tilassa. Miehemme taustalla eli valosuunnittelija Harri Peltonen ja valosuunnittelija Sami Järvinen latasivat estradille uskomattoman harkitun draivin.
Raaka totuus kuitenkin on, että musikaali elää tai kuolee esittäjiensä myötä. Lopputulos oli nyt napakymppi.
Tästä syystä myös kaksoismiehitys on erittäin perusteltu vaihtoehto, sillä se tarjoaa erinomaisen ponnahduslaudan musiikillisesti lahjakkaille lahtelaisnuorille tulevaisuudessa.
Ensi-illan valtiatar ja lavasäteilijä oli Lahden musiikkiteatterilinjan oma kasvatti Anni Kajos, joka lauloi Mariana roolin suoraan meidän sydämiimme. Hänen laulussaan oli hienostunutta herkkyyttä, tulkinnallista voimaa ja oudonlaista syvyyttä.
Ensi-illassa Trapin perheen kaasupolkimia painoivat valloittavat ja hurmaavat sisarukset: Roosa Lehtinen (Liesl), Daniel Ivanov (Friedrich), Henna Määttänen (Louisa), Inka Laukkanen (Brigitta), Evert Mäki (Kurt), Edith Mäki (Marta) sekä sydänten murskaaja ja mussukoiden mussukka Leea Mäki (Gretl).
Mikko Pörhölä von Trappina kasvoi kuri-pillipiiparista syvälliseksi ja aidoksi rakastavaksi isäksi. Lauluun jä hivenen kaipaamaan rohkeampaa heittäytymistä.
Timo Välimäki veti rikkaita rakastavan mesenaatin Max Detweilerin roolin juuri oikealla otteella. Taloudenhoitaja Eeva-Kirsti Komulainen on Lahden teatterin peruskivi, jolle osa kuin osa istuu kuin hansikas! Niin nytkin.
Mezzosopraano Ulla Raiskio abbedissana oli loistava ammattilainen, sanan kaikissa merkityksissä. Hänen tulkintansa oli hehkuvaa primaa! Muutkin nunnat vetivät kuorona säväyttävästi. Aarre Reijula oli ilman sotakorkeakoulua aito amiraali. Roosa Lehtinen oli aito rakastuneena ja tuntevana Lieslinä. Hienoa orkesteria johti tasokas kapellimestari Antti Vauramo, joka sai bändinsä lentoon.
Mutta suuri kiitos lankeaa nyt tyylikkäästä ja valloittavasta musikaalista niille kymmenille katsomon takana työskenteleville näkymättömille puurtajille: ompelijoille, lavastemiehille ja muille, jotka mahdollistivat tämän suurspektaakelin. Kukat teille kaikille!
Lapsiroolien kaksoimiehitys: Topi Eskolainen / Daniel Ivanov, Henna Määttänen / Eedit Taipale, Evert Mäki/ Pietari Puska, Ella Koski/ Inka Laukkanen, Jessica Lajunen/ Edith Mäki ja Leea Mäki/ Aini Ryymin