Paljonko Lahti Energian arvo nyt olisi? - miljardit vilisevät nyt päättäjien taskulaskimissa

Lahti Energian nykyiseksi arvoksi on väläytelty 1,2–1,5:tä miljardia euroa, mikä herättää myös epäilyksiä. Sami Kuusivirta

Tommi Berg

Tämä on kiistaton fakta: Lahti Energia tuottaa nykyään kaupungille osinkoina, haittakorvauksina ja korkoina 23 miljoonaa euroa vuodessa.

Tämä on huomattavasti kiistanalaisempi luku: kaupungintalolla ollaan siinä käsityksessä, että Lahti Energian nykyinen arvo olisi jopa 1,2–1,5 miljardia euroa.

Tältä pohjalta päästäänkin käsiksi mielenkiintoiseen laskuharjoitukseen, joka toimii sytykkeenä tämän kevään aikana käytävälle keskustelulle mahdollisesta Lahti Energian vähemmistöosuuden myynnistä.

Valtuutetuille viime viikon tiedotustilaisuudessa esitelty idea on teoriassa yksinkertainen. Myydään Lahti Energiasta noin kolmannes 400–500 miljoonalla eurolla ja sijoitetaan rahat noin viiden prosentin tuottoa tarjoaviin sijoituksiin. Siinä tapauksessa pääoma tuottaisi paremmin kuin Lahti Energiassa, jossa sidotun pääoman tuotto on ollut viime aikoina 1,5–1,9 prosentin luokkaa.

Laskukoneen näpyttely antaakin lopulta tuloksen, jonka mukaan kaupunki voisi saada vähemmistöosuuden myynnin jälkeen tuottoja jäljelle jäävästä Lahti Energian enemmistöosuudestaan ja myyntirahoilla tehdyistä uusista sijoituksistaan yhteensä 38 miljoonaa euroa vuodessa. Se olisi 15 miljoonaa euroa enemmän kuin Lahti Energiasta nykyisin saatavat tuotot.

Valtuuston tiedotustilaisuudessa tuli kuitenkin hyvin esille, että päättäjillä on vahvoja epäilyksiä kaupunginjohtaja Pekka Timosen esittelemiä lukuja kohtaan. Äänekkäimmin ehdotusta arvosteli Lahti Energian hallituksen entinen puheenjohtaja Jorma Ratia.

– Minun silmissäni me teemme emämunauksen, jos me luovumme tästä kruununjalokivestä, Ratia kiteytti.

Hän ei pitänyt valtuutetuille esitettyä arviota yh­tiön 1,2–1,5 miljardin euron arvosta lainkaan luotettavana. Ratian mukaan muutama vuosi sitten puhuttiin huomattavasti pienemmistä summista, kun Fortum oli kiinnostunut tekemään yritysjärjestelyjä Lahti Energian kanssa. Yhtiön hallituksessa myös aiemmin istunut Kalle Aaltonen (Pro Lahti) ilmaisi näkemyksensä vielä suorasanaisemmin ja ihmetteli, onko nyt ilmestynyt jostakin hyväntekeväisyyssijoittajia.

– Pidetäänkö meitä rivipäättäjiä ihan tyhminä?

Timonen korosti, että myyntihintaan liittyvät luvut ovat vasta arvioita, mutta niitä ei ole vedetty hihasta. Hän vastasi kritiikkiin muistuttamalla, että energiamarkkinoille on ilmestynyt nykyisten nollakorkojen aikana uudentyyppisiä sijoittajia, jotka etsivät vähäriskisiä sijoituskohteita.

– Yksikään sijoittaja ei ole hyväntekijä, mutta erilaisilla sijoittajilla on erilaisia riskisääntöjä, Timonen totesi.

Tällä hän viittasi esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöihin, jotka hajauttavat sijoituksiaan erilaisiin riskiluokkiin. Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen taustoitti asiaa vielä tarkemmin. Hän muistutti, että aiemmin energiayhtiöiden ostajaehdokkaina ollut lähinnä kahdenlaisia sijoittajia: teollisia sijoittajia eli toisia alan yhtiöitä, ja toisaalta pääomasijoittajia.

Näiden rinnalle on nyt ilmestynyt pienempiin tuottoihin tyytyviä institutionaalisia sijoittajia, mikä selittää energiayhtiöiden arvostuksen nousua.

Timonen esitti myös muualta Suomesta saatuihin kokemuksiin perustuvan arvion, jonka mukaan Lahti Energialla olisi käytännössä 50–100 mahdollista ehdokasta vähemmistöosakkaaksi, joista noin kymmenen olisi suomalaisia.

Ratia oli myös sitä mieltä, että kaupunginjohtaja antaa harhaanjohtavan käsityksen Lahti Energian tulevista tuotoista. Hänen mukaansa yhtiön tuotot ovat viiden vuoden kuluttua jo yli 30 miljoonaa euroa vuodessa, kun yhtiö on vähentänyt velkojaan.

Hän muistutti arviosta, jonka mukaan nykyisellä kassavirralla yhtiön nykyinen 352 miljoonan euron velkataakka tippuisi vuoteen 2032 mennessä 30 miljoonaan euroon.

– On vastuutonta pelotella velalla, Ratia totesi.

Mahdollista vähemmistöosuuden myyntiä on perusteltu paremman pääoman tuoton lisäksi riskien hajauttamisella ja uuden osakkaan mukana saatavalla osaamisella. Nämäkään perustelut eivät täysin vakuuttaneet kaikkia päättäjiä. Päättäjillä oli myös huoli muun muassa yritysjärjestelyn myötä tapahtuvista hinnankorotuksista.

Vähemmistöosuuden myynnin rinnalla selvitetään mahdollista infrayhtiön perustamista, eli käytännössä kyse olisi Lahti Energian, Lahti Aquan ja Päijät-Hämeen jätehuollon fuusiosta. Ratia oli tämän ajatuksen kannalla ja muistutti Lahti Energian johdon jo aikanaan esittäneen sitä tuloksetta. Ratian mukaan yhtiöiden hallintojen yhdistämisestä olisi silloisen arvion mukaan saatavissa miljoonan euron hyödyt vuodessa.

Aikataulu

Näin asia etenee

Konserni- ja tilajaosto käsittelee energiayhtiön kehittämistä 17.2. ja kaupunginhallitus 2.3.

Valtuusto tekee mahdollisen periaatepäätöksen vähemmistöosakkaan hakemisesta 9.3.