Se on se tunnelma, pohtii Kari Hyvärinen kysyttäessä, miksi niin moni hääpari haluaa suurena päivänään ajokikseen vanhan ajan automobiilin. Hyvärinen tietää, mistä puhuu, sillä hän on vuosimallin 1940 Chevrolet Special Deluxellaan kyydinnyt lukemattomia hääpareja näiden suurena päivänä. Nuo ajot ovat Uudessakylässä asuvalle mobilistille aina mieluisia.
– Ne ovat pääsääntöisesti aina kivoja. Ainahan se on mukavaa olla iloisten ja kauniiden ihmisten joukossa.
Automobiilin kyyti juhlistaa usein myös syntymäpäivää tai eläkkeelle lähtöä.
– Siihen liittyy usein se, että pukeudutaan hyvin, ollaan enemmän tai vähemmän vanhanaikaisia.
Juhlakuskina Hyvärinen sanoo itsekin nauttivansa tunnelmasta.
– Mikään bisnes tämä ei minulle olen, kunhan harrastuskuluja saan pois.
Jos kyydittävät sitä toivovat, Hyvärinen voi pisteenä i:n päälle pukeutua rooliasuun itsekin, garderoobista löytyvät niin gangsteriasu kuin pussihousut ja jatsaritkin.
Häissä juhla-auton ilmestyminen on yleensä lähtölaukaus ikimuistoiselle päivälle.
Olen nostalgikko, ja vanhat autot ovat esteettisiä.
Kari Hyvärinen
– Pääsääntöisesti kuljetan parin kirkkoon ja kirkosta valokuvauksien kautta juhlapaikalle.
Hyvärisen Chevrolet onkin ikuistettu monen parin hääkuviin. Keikkaa on tullut heitettyä Lahden ja Nastolan ohella Mäntsälä–Asikkala-akselilla.
Hääparia varten ajopeli usein somistetaan nauhoin ja kukkasin, koristelussa mennään asiakkaan toiveiden mukaan.
– Monet tuovat somisteet itse, jotkut ehdottavat, että minä laitan.
Autoon voi myös tilata pullon kuohuvaa laseineen, vettäkin on yleensä varattuna.
Kuski valmistautuu keikkoihin huolella, koska toisten tärkeänä päivänä ei ole varaa esimerkiksi myöhästellä, ja autonkin pitää olla tip top -kunnossa ja kiillotettuna.
– Siihen pitää oikeasti panostaa, joten siihen menee yleensä koko päivä. Kömmähdyksiä ei ole sattunut, aika hyvin on mennyt. Ja yleensähän häät ovat hyvin suunniteltuja.
Juhlakeikkoja on muutamia vuosittain. Hyvärinen ei erityisesti palveluitaan markkinoi, vaan tieto tuntuu kulkevan puskaradion ja Päijät-Hämeen Mobilistien kautta. Tulevalle kesällekin on tiedossa niin hääajoa kuin syntypäiväsankarin kyyditystäkin.
Hänelle ei ole ongelma uhrata kesäistä viikonloppua juhlakeikkaan, eläkeläisellä kun on aikaa. Tarvittaessa Hyvärinen pistää myös lauluksi, siitä häneltä luonnistuvat trubaduurikeikatkin kitaran säestyksellä.
Autovanhus on museorekisterissä ja ajossa lähinnä kesäisin, kilometrejä tulee reilut tuhatkunta vuodessa. Huippunopeus on noin 80 kilometriä tunnissa.
– Sillä pysyy tarvittaessa liikenteen mukana, mutta isoille teille en sillä lähde.
Chevrolet on ollut hänellä kuutisen vuotta, ja se oli jo ostettaessa pitkälle entisöity. Hyvärinen on verhoiluttanut sen sisältä ja tehnyt pieniä, tarvittavia fiksauksia.
– Esimerkiksi maalipinnoille ei ole mitään muuta tehty kuin pidetty kunnossa.
Vanhoissa autoissa häntä kiehtoo niiden kaunis muotoilu ja kestävyys.
– Olen nostalgikko, ja ne ovat esteettisiä. Ennen oli ennen, silloin tehtiin asiat kestämään.
Nykyautoihin verrattuna vanhassa autossa on erikoisuutensa.
– Vikavalot eivät pala! Viat selviävät vain kuuntelemalla.