Kaupungin virkamiehet ovat luonnostelleet alustavia ajatuksia kaupungin käyttötalouden tasapainottamiseksi pidemmällä aikavälillä. Hahmotelman mukaan kaupungin taloutta tasapainotettaisiin noin 50 miljoonalla eurolla neljän vuoden kuluessa.
Summa koostuu monenlaisista eristä. Rahoitustuottojen vaikutus olisi 18 miljoonaa euroa, verotulojen kasvusta tulisi 17 miljoonaa euroa, menokasvua hillittäisiin 10 miljoonalla euroa, työttömyysmenojen pienentymisellä olisi viiden miljoonan euron vaikutus, samoin elinvoiman piristymisellä.
Viime viikon valtuustoseminaarissa valtuustoryhmät pääsivätkin ryhmätöissään esittämään ensimmäisiä ajatuksiaan virkamiesten luonnoksesta. Talousjohtaja halusi valtuutetuilta näkemyksiä muun muassa talouden tasapainottamisen suuruusluokasta ja aikataulusta sekä mahdollisten kertaluontoisten myyntitulojen käyttötavasta.
Demareiden Minna Lampisen mukaan virkamiesten pohjaesitys sopii keskustelun lähtökohdaksi, mutta lukuihin ei voi sitoutua ennen kuin palveluiden taso ja laajuus ovat tiedossa.
– Esimerkiksi sivistyspalveluiden palvelutaso on ratkaiseva asia, Lampinen totesi.
Myös maltillinen veronkorotus sopii demareille, ”mutta toivottavasti muitakin keinoja löytyy”.
Kokoomus puolestaan oli valmis sitoutumaan 50 miljoonan euron tasapainotustoimiin neljässä vuodessa. Veronkorotuksiin ryhmä ei kuitenkaan ollut valmis.
– Jos näyttää siltä, että emme pysty muilla keinoilla taloutta tasapainottamaan, voimme katsoa sitä vuonna 2027, totesi Ida Rantanen.
Perussuomalaisten Juha Viljamaa oli myös veronkorotuksia vastaan, ”jos ne vaan jollain tavoin voisi välttää”.
– Konsernirakenteen tarkastelua pitää tehdä asiantuntijavoimin.
Vihreiden Riina Puusaaren mukaan 50 miljoonan euron tavoitteeseen on mahdollista sitoutua.
– Pieni maltillinen veronkorotus heti vuoden 2024 alussa on tarpeen, mutta omaisuuden myynnin tuloilla voisi keventää hieman veronkorotuspaineita.
Keskustan Jari Rissanen kommentoi varauksellisemmin mahdollisia veronkorotuksia.
– Aikaisintaan vuonna 2026 olemme valmiita tarkistamaan verotusta, mutta ei kiinteistöverotusta.
Myös kristillisdemokraattien Sonja Falk suhtautui kriittisesti veronkorotuksiin, samoin Liike Nytin Tuija Saloranta.
– Veronkorotus olisi kaupungille myös mainehaitta, toki se on helppoa, Saloranta pohdiskeli.
Vasemmistoliiton Elisa Lientolan mukaan tilapäisiä myyntituloja pitää olla valmis käyttämään myös siten, että perusopetuksen resurssit pysyvät kunnossa edessä olevan sumuisen ajan yli.
– Maltillinen veronkorotus tulee olemaan tarpeen, ja etupainotteisesti mielellään, nimenomaan tuloveron korotus.
Pro Lahden Kalle Aaltonen esitteli seikkaperäisen listan talouden tasapainottamistoimia: kaupungin yhtiöiden perkaamista, ei-välttämättömien investointien lykkäämistä tai perumista, kustannustehokkaampaa rakentamista ilman näyttävän ulkonäön tavoittelua, kaupungin henkilöstön yt-neuvotteluita ja hankintojen tehostamista. Hän myös korvaisi kaupungin yhtiöissä istuvat poliitikot ammattilaisilla, jotta yhtiöiden tuotto saadaan paremmaksi. Kaikkein olennaisimpana asiana hän piti sitä, että ihmiset saadaan ottamaan entistä enemmän vastuuta itsestään ja lähipiiristään.
– Meidän kuntalaisten arjen valinnat ovat suurin kuluerä, johon voidaan vaikuttaa.
RKP:n ainoa edustaja Juha Tapiola vieroksui euromääräisiä tavoitteita, ”koska ne eivät ohjaa mihinkään”. Sen sijaan hän kiinnittäisi huomiota palveluiden laatutasoon. Hän kertoi myös huomanneensa, että viimeisen 20 vuoden kuluessa kaupungin organisaatiossa on tyypillisesti palkattu töistä jääneen pienipalkkaisen toimistosihteerin tilalle kallispalkkaisempi asiantuntija.
– Ja sekin on nähty, että kun tulee asiantuntija, heillä on ajatuksia, jotka eivät ole aina olleet niin hyviä.
Viime viikon keskustelu oli vasta alustavaa ajatusten pallottelua. Tasapainottamista on nyt tarkoitus valmistella vaiheittain tämän vuoden aikana. Tasapainotustoimien suuruusluokka ja aikataulut määritellään kevään aikana talousarviokehyksestä päätettäessä. Siitä edetään yksityiskohtaisempiin ratkaisuihin, palveluiden laajuuden ja laatutason jälkeen on tarkoitus valmistella tarkempia toimenpiteitä kesä–syyskuussa. Lopulta valtuusto tekee varsinaiset päätökset hyväksyessään ensi vuoden talousarvion marraskuun lopussa.