EU-parlamentin tiukka linjaus asuntojen energiatehokkuuden parantamiseksi herättää keskustelua myös Lahden seudulla.
On arvioitu, että toteutuessaan energiatehokkuusdirektiivi velvoittaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa.
Asian käsittely jatkuu EU:ssa parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Mikäli direktiivi toteutuu, merkitsisi se Suomessa, että noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 on omakotitaloja, on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset vuoden 2032 loppuun mennessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista, vaikka näille korjauksille ei muuten olisi vielä tarvetta.
Kiinteistöliitto Päijät-Häme ry:n toiminnanjohtaja Hanna Koskela pitää aikataulua epärealistisena.
– Johan meiltä loppuisivat energiasuunnittelijat, tekijät, materiaalit ja laitteetkin.
Hän tähdentääkin, että lopullista direktiiviä ei vielä ole, vaan nyt haetaan kompromissia. Hän kritisoi parlamentin etenemistapaa.
– Siinä pakotetaan liian nopealla aikataululla tekemään korjauksia, jotka eivät istu taloyhtiön suunnitelmalliseen korjaustoimintaan. Järkevää on tehdä energiakorjauksia, kun ne tulevat putkiremontin, LVI-saneerausten ja julkisivuremonttien yhteydessä.
Hän painottaa, että suunnitelmallinen korjaustoiminta on kaiken a ja o, myös rahoituksen saamisessa.
Johan meiltä loppuisivat energiasuunnittelijat, tekijät, materiaalit ja laitteetkin.
Hanna Koskela
Sinänsä taloyhtiöiden on hänestä fiksua energiakorjauksiin satsata ja hyödyntää ARA-avustuksia, jotka ovatkin hänestä edistäneet korjauksia.
– Hereillä kannattaa olla. Siihen ei pidä tuudittautua, ettei energiatehokkuusdirektiiviä tule, sillä se tulee. Nyt kannattaa korjaussuunnitelmia tehdessä miettiä, miten se huomioidaan.
Ukrainan sodan myötä energiatietoisuuteen onkin hänestä havahduttu.
– Haetaan hybridimalleja, mietitään aurinkopaneeleja, maalämpöä ja eristämistä. Kyselyitä energiakorjauksista tulee paljon.
Tarkkaa tietoa siitä, miten monia taloyhtiöitä Lahden alueella uudet velvoitteet koskisivat, ei ole, mutta Kiinteistöliitto Päijät-Häme aikoo kyselyllä asiaa selvittää. Direktiivin muutos on jäsenistöä kyllä puhuttanut.
– Hieman odottavalla kannalla ollaan. Sellaista paniikkinappulan painamista ei ole meille päin tullut.
Omakotiliittoon kuuluvan Lahden seudun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Lehtiniemi pitää direktiiviä tärkeänä.
– Oikealla tiellä ollaan, mutta se vaatii selvää tukipolitiikkaa.
– Ongelma on, että kun energia on ollut halpaa, kiinteistöt on rakennettu sen päivän energianhinnan mukaan. Ei ole mietitty, että se voi olla kalliimpaa huomenna.
Tarvittavat korjaukset eivät hänestä kaadu nopeaan aikatauluun, kunhan niitä vauhditetaan määrätietoisesti energia-avustuksilla.
– Turhaa sitä on lykätä, se ei muutu kuin vaikeammaksi. Silloin päästään pienentämään heti kuluttajan käyttökuluja.
Lehtiniemi arvioi, että Lahdessa 80 prosentilla omakotitaloista energiatehokkuus on hyvällä tasolla, remontin tarpeessa on 20 prosenttia, joista kuitenkin vain 5 prosentilla kyse olisi hintavista remonteista.
– Kysymys tietysti kuuluu, onko remontointi järkevää talon arvoon ja paikkaan nähden. Huonossa hapessa olevaa ei kannata lähteä korjaamaan.
Lämpöeristyksen ohella hän pitää tärkeänä esimerkiksi keskitettyä säätöjärjestelmää, joka mahdollistaa pörssisähkön hinnan seuraamisen.
– Automatiikkaan pitää saada lisää paukkuja.
Suurin pullonkaula on hänestä kuitenkin siinä, että korjauksiin tarvittavia suunnittelijoita ei ole koulutettu tarpeeksi.
– Kaikki suunnittelijat ovat halvan energian suunnittelijoita, eli he eivät voi tehdä energiatehokkaita suunnitelmia.
2
