Nuorten rikollinen käyttäytyminen on lisääntynyt Lahden seudulla. Poliisia ovat viime aikoina työllistäneet muun muassa nuorten rettelöinti kauppakeskuksissa, joukkotappelun valmistelu ja katuryöstely. Rikosylikomisario Martti Hirvonen Hämeen poliisista on huolissaan kehityksestä.
– Huolestuttavaa ilmiössä on se, että yhä nuoremmat liukuvat toisten, vähän vanhempien rikoksia tekevien mukaan.
Hämeen poliisi harkitseekin nyt nuorisorikoksiin keskittyvän tutkintaryhmän perustamista. Ongelma vain on, että määrärahat ovat entiset, eli se olisi pois jostain muualta.
– Kohdentamiskysymyksiähän nämä ovat, Hirvonen sanoo.
Päijät-Hämeessä ei poliisin mukaan ole varsinaisia katujengejä, mutta siihen suuntaan viittaavia ilmiöitä on, esimerkkinä niin sanottu roadman-ilmiö. Sillä tarkoitetaan rikollisen elämäntavan ihailua, jossa kallista elämäntyyliä tavoitellaan rikoksin. Vuonna 2022 tutkinnassa oli noin 40 roadman-tyylin rikosta, näissä epäiltyjä oli parikymmentä. Tänä vuonna niitä on kirjattu kymmenkunta, tutkinnassa on muun muassa pahoinpitelyitä, varkauksia ja ryöstö. Rikoksista epäiltyinä on reilu kymmenen vuosina 2005–2008 syntynyttä nuorta miestä, joista puolet ensikertalaisia. Ilmiössä mukana olevista puolet on poliisin havaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisia.
Kauppakeskuksiin on jouduttu ylikomisario Timo Kuokkasen mukaan jalkautumaan, koska häiriköivät nuoret eivät usko järjestyksenvalvojia.
– Lahdessa tämä ilmiö on Hämeen alueella näkyvin. Kaduilla näkyy myös jengiytymisen esiastetta, että haetaan nuorisojoukolla asetelmaa.
Hiljattain poliisi esti joukkotappelun kauppakeskuksessa Salpakankaalla, mukaan oli masinoitu jopa 150 nuorta, joilla oli teräaseitakin. Tietoon on tullut huhuja nuorten halusta revanssiin, ja poliisi toivookin asiasta tietävien olevan yhteydessä virkavaltaan, jota vaaratilanteet voidaan estää.
Pääkaupunkiseudulla väkivaltaiset katujengit ovat jo todellisuutta.
– Olisi naiivia kuvitella, etteivät ne ilmiöt voi jonain päivänä olla Lahdessa. Silmiä ei pidä ummistaa, Kuokkanen sanoo.
Poliisi pyrkii puuttumaan tiukasti nuorten väkivaltaan, mikä on Hirvosesta tepsinyt. Hollolan joukkotappelustakin toimitettiin nuoria huoltajien luo kotiin.
– Ja viime syksynä meillä oli montakin kiinniotettuna tai pidätettynä. Heistä ei kovin moni ole uusinut tekoaan.
Vakavissa rikoksissa kuvaan astuu myös lastensuojelu.
– Tavoite on, että nuoret ymmärtäisivät, että teoilla on seurauksensa. Vanhemmille heittäisin palloa, että he olisivat enemmän perillä siitä, mitä lapset puuhaavat, sanoo ylikomisario Kuokkanen.
Nuorten rikoksiin puututaan myös moniammatillisella Ankkuri-toiminnalla. Kuokkanen kaipaa tiiviimpää yhteistyötä koulun suuntaan tiedonkulun tehostamiseksi. Pohdinnassa onkin virittää uudelleen koulupoliisitoimintaa, josta ehdittiin resurssipulan takia luopua.
– Nyt on vakavasti keskusteltu, että ehkä meidän pitää palata kouluille käymään keskustelua nuorten kanssa, Kuokkanen sanoo.
Sitä rikosylikomisario Hirvonen harmittelee, ettei Hämeen poliisille ole lisäbudjetista herunut rahaa nuorisorikollisuuden torjunnan tehostamiseen. Nuorten rikoksia tutkitaan muun ohessa, mutta ne pyritään asettamaan etusijalle. Systemaattisen, ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeyttä hän tähdentää.
– Yksin poliisi ei tässä pärjää. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista, varhaista puuttumista. Vanhemmuus on olennaista, että vanhemmat pitäisivät lapsistaan huolta.