Vuodenvaihteessa toimintansa aloittaneella Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on periaatteessa ”vain” kaksi kysymystä varjostamassa tulevien vuosien näkymiä: rahoituksen riittävyys ja henkilöstön saatavuus.
Molemmat ovatkin sen kokoluokan kysymyksiä, että niissä riittää pureksimista. Yhtymä on budjetoinut tälle vuodelle 12 miljoonan alijäämän, mutta tarkkaa summaa on tässä vaiheessa vaikea arvioida, koska kaikki kulut ja valtiolta tuleva rahoitusraami eivät ole vielä tarkalleen tiedossa.
– Olemme tämän vuoden suhteellisen rauhassa talouden suhteen. Ei tehdä paniikkiratkaisuja, koska tässä on niin paljon isoja asioita edessä. Ei voida ajatella, että tehtäisiin talouden tasapainottamistoimia, jotka vähentäisivät henkilöstöä. Se ei ole realistisista, koska meillä on henkilöstöpula, kuvaili hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen maanantaina järjestetyssä mediatapaamisessa.
Henkilöstöpula näkyy etenkin vuodeosastoilla, joilla on jouduttu pitämään kymmeniä paikkoja suljettuina työntekijöiden puuttuessa. Tämä puolestaan heijastuu myös leikkaussalien toimintaan: saleja ei pysty pyörittämään täydellä käyttöasteella, koska jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi. Tällä on suora vaikutus hoitojonoihin.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategiassa on maininta, jonka mukaan alueen tavoitteena on olla sote-alan houkuttelevin työnantaja. Tavoite on vähintäänkin kunnianhimoinen, koska kaikki alan sote-työnantajat kilpailevat nykyisen työvoimapulan aikana kynsin ja hampain osaavasta työvoimasta.
Päijät-Hämeessä työn houkuttelevuutta on tarkoitus kohentaa etenkin kiinnittämällä huomiota työkulttuuriin ja esimiestyöhön. Tavoitteena on tarjota henkilöstölle reilua johtamista ja urapolkumahdollisuuksia sekä hyödyntää entistä paremmin henkilöstön osaamista. Virolaisen mukaan koko sote-alalla on tässä uudistumisen paikka.
– Johtamiskulttuuri on ollut hyvin ylhäältä alas menevä, auktoriteettinen ja tietyllä tavalla käskevä. On ollut tilanne, että tulijoita on ollut aina, ei ole täytynyt tehdä töitä sen eteen. Pitää muuttaa esimiestyötä siihen suuntaan, että henkilöstö voi vaikuttaa työhönsä, Virolainen kuvailee.
Hän kuitenkin huomauttaa, että sote-puolen työpaikoissa on omat erityispiirteensä, minkä takia siellä ei pystytä ihan vastaavia vapauksia kuin joissakin muissa työpaikoissa.
– Ei päästä samaan tilanteeseen kuin hyvän ystäväni vetämässä mainostoimistossa, jossa voi tulla töihin milloin haluaa. Meillä toimintaa on normitettu enemmän. Siitä huolimatta ei voida mennä vanhojen toimintomallien taakse.
Virolainen myöntää, että perinteisten toimintatapojen muuttaminen ei ole yksinkertaista.
– Periaatteessa se ei maksa mitään, mutta se on vielä isompi asia, koska se vaatii isoa muutosta.
Nykyisen hyvinvointialueen työilmapiirissä näkyvät vielä väistämättä entisen hyvinvointiyhtymän aikana tehdyt talouden tehostamistoimet henkilöstön vähentämisineen. Tiukkuudesta huolimatta hyvinvointialue on nyt pyrkinyt kiinnittämään huomiota henkilöstönsä hyvinvointiin muun muassa uusilla työsuhde-eduilla: tästä vuodesta alkaen jokainen työntekijä saa 400 euron vuosittaisen summan liikuntaan, kulttuuriin tai hyvinvointiin käytettäväksi.
– Käsitykseni on, että henkilöstöedut ovat houkutelleet tulijoita pääkaupunkiseudulta, mainitsi aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok.) maanantain mediatilaisuudessa.
Rahoituksesta puhuttaessa Päijät-Hämeen tavoitteena on, että kukin alue saisi rahaa puhtaasti sen perusteella, mikä alueen väestön hoidon tarve on. Itsestäänselvyydeltä kuulostava periaate ei ole sellaisenaan toteutumassa ainakaan sote-uudistuksen alkuvaiheessa, koska eri alueet ovat hyvin erityyppisessä tilanteessa. Päijät-Häme on parin muun alueen tavoin edelläkävijä, koska täällä alueen sote-palvelut yhdistettiin samaan organisaatioon isolta osin jo vuosia sitten.
Sen sijaan esimerkiksi Uudellamaalla tehdään nyt vastaavia asioita kuin täällä 4–5 vuotta sitten. Vaarana, että rahaa ohjautuu nyt Päijät-Hämeen kustannuksella sellaisille alueille, jotka eivät ole vielä sopeuttaneet talouttaan vastaavalla tavalla. Päijäthämäläiset yrittävätkin vaikuttaa ennen kaikkea tulevaan hallitusohjelmaan, jotta edelläkävijäalueita ei rangaista kohtuuttomasti.