Ukrainasta viime vuonna paenneet voivat hakea kotikuntaa Suomesta maaliskuussa, kun he ovat oleskelleet maassa vuoden.
Kotikunnan saatuaan pakolaiset siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi ja samalla tiiviimmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Kotikunnan saaneilla ukrainalaisilla on samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvilla.
Lahdessa ukrainalaisia on noin 1 500.
Muutokseen on Lahdessa varauduttu ja sitä pidetään kaupungin elinvoimajohtaja Markus Lankisen mukaan mahdollisuutena.
– Uskon, että kotikuntaoikeus on varteenotettava vaihtoehto monelle täällä olevalle ukrainalaiselle. Puhutaan varmasti sadoista aikuisista Lahden tapauksessa, uumoilee hän odotettavissa olevaa hakijamäärää. Hän arvioi, että ukrainalaisia kiinnostaa erityisesti työpaikan saamisen kautta kotiutuminen.
– Se on varmaan ensisijainen kiinnostava asia. Ukrainalaisille soveltuvia työpaikkoja on tullut esille, puhutaan sadoista avautuvista työpaikoista tänä vuonna. Elinkeinoelämä on viestittänyt vahvasti, että työvoimaa monella palvelualalla tarvitaan lisää, joten Lahti toivottaa työstä kiinnostuneet tervetulleeksi.
Tämä on Lahdelle erittäin mielenkiintoinen mahdollisuus.
Lahden elinvoimajohtaja Markus Lankinen
Esimerkkinä hän mainitsee maatalouden kausityövoiman tarpeen. LAB-ammattikorkeakoulu on selvittänyt täällä asuvien ukrainalaisten tavoitteita, tulosten perusteella ukrainalaisia kiinnostivat etenkin tehdastyö, siivoustyö sekä kaupan ja ravintola-alan työt. Opiskelumahdollisuuksista kiinnostivat selvästi eniten sosiaali- ja terveysala ja kaupan ala.
Lahdelle uudet kotikuntalaiset ovat iso juttu. Ukrainasta saapuneet ovat työikäisiä ja heillä on lapsia, mikä on suotuisa asia väestön ikärakennetta ajatellen.
– Lahden ikäryhmien kehitys alkaa muistuttaa tasapaksua putkea. Ukrainalaisilla taas painopiste on työelämään kuuluvassa joukossa, mikä on vastaus elinkeinoelämän tarpeisiin.
– Tämä on Lahdelle erittäin mielenkiintoinen mahdollisuus, elinvoimajohtaja summaa.
Lahdessa seurataankin nyt kiinnostuneena, miten ukrainalaiset tarttuvat hakuun. Lahden arvellaan voivan houkuttaa tulijoita kuntarajojen ulkopuoleltakin, kun hakijat siirtyvät vastaanottokeskuksista vapaille asuntomarkkinoille.
– Jos kotikuntaoikeuden perusteella esimerkiksi moni uusmaalainen arvioi, että Lahdessa on parempi asuntotilanne kuin pääkaupunkiseudulla, tällä voi olla meille Suomen sisäistä muuttoliikettä tiedossa. Tässä kilpailussa Lahti pärjää suhteessa pääkaupunkiseutuun varsin hyvin, painottaa Lankinen.
Kotikuntastatus tuo ukrainalaisille uusia oikeuksia, kuten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Tähän asti päivähoitopaikan saanti on edellyttänyt työllistymistä.
– Päivähoitopaikkojen tarjonnassa voi olla isoja alueellisia eroja. Se on tarkemman suunnittelun paikka.
Kotikuntastatuksen ukrainalaisia koskevat myös oppivelvollisuus ja maksuton koulutus 18-vuotiaaksi asti.
– Ja tietysti täysi oikeus kaikkiin kunnan palveluihin. Myös yleinen verovelvollisuus sisältyy kotikuntastatukseen, Lankinen muistuttaa.
Tehtävää kaupungilla riittää myös sen varmistamisessa, että aikuisetkin oppivat suomen kielen.
Kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen tai oikeuksiin Ukrainassa eikä ole este, jos haluaa myöhemmin palata Ukrainaan. Sitä, miten moni asettuu pysyvästi Lahteen, on Lankisesta vaikea arvioida.
– Uskon, että osa varmasti palaa kotiseudulleen, mutta perheissä, jossa lapset ovat päiväkodin ja koulun kautta jatkaneet kasvua, osa myös toteaa, että Lahti on hyvä paikka asua.