Lahden kansanopiston teatterikoulutus täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Koulutus tukee opiskelijoiden itsetuntemuksen kehitystä ja pyrkii antamaan eväitä maailmalle.
Nostalgia on vallata tunnelman astuessa entisen elokuvateatteri Ilveksen ovista sisään. Vastassa on Lahden kansanopiston Vapaan akatemian teatterikoulutuksen vastuuopettaja Aleksi Lavaste. Kiusaus kysyä sukunimen osuvuudesta kasvaa auttamatta liian suureksi.
– Vitsihän tässä on se, että koko perheeni on teatterialalla. Sukunimi juontaa ajalle, jolloin lavaste ei vielä tarkoittanut mitään, sillä silloin puhuttiin “dekoratsjuunista”, hän kertoo.
Ympyrän voi sanoa jollain lailla sulkeutuneen, sillä nyt Lavaste opettaa siellä, mistä hänenkin matkansa alkoi.
Kansanopiston teatterikoulutus täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Opiston alla toimiva Vapaa akatemia, joka kattaa tiede-, taide- ja teatterikoulutuksen, aloitti toiminnan vuonna 2018. Vuosikursseja teatterikoulutuksessa on kaksi, joihin molempiin haetaan keväisin.
– Hakuaikamme on huhtikuusta kesäkuun alkuun ja pääsykokeet järjestämme ennen juhannusta. Myös toisen vuoden koulutukseen haetaan, mutta pääsykoejärjestely on luonnollisesti erilainen, kun opiskelijat ovat jo tuttuja.
Opisto ei ole tehnyt tarkkaa tilastointia siitä kuinka moni jää töihin tai jatkokouluttautuu alalle, mutta raamit ovat.
– Voidaan sanoa, että noin puolet näyttelijän työn, ohjauksen ja dramaturgian korkeakouluopintoihin vuosittain sisäänotetuista on opiskellut myös meillä, Lavaste sanoo, mutta korostaa, ettei itse tee työtään korkeakoulupaikat edellä. Hän osoittaa pääovelle, jota koristavat opiskelijatuotantojen valokuvat ja julisteet.
– Se lukee jo tuossa sisään astuessa: “Elämän totuutta etsi”, mikä on opiston slogan ja mihin olen opettajana todella sitoutunut.
Ensimmäinen vuosi kuluu esiintymisen perustaitoja opetellessa. Toisena vuotena teemana on oman taiteellisen ajattelun kehittäminen ja syventäminen.
Teatterikoulutuksen yhteishenki on Lavasteen mukaan vahva.
– Kyllä täällä on sellainen Lahti-henki, ja teatteriyhteisö on merkityksekäs osa opiskelijoiden arkea. Ison osan merkityksestä tekee luomamme jatkumo, eli meillä opiskelleet osallistuvat toimintaamme aktiivisesti opintojen jälkeenkin, Lavaste kertoo.
Teatterikoulutuksen tunnettuja alumneja ovat muun muassa Tommi Korpela, Maria Veitola, Krista Kosonen ja juuri tv-ohjelmassa asiasta maininnut Joonas Nordman.
Lavaste vastaa näyttelemisen opettamisesta, tanssista Katri Liikola ja laulusta Virva Immonen.
– Kiertävät opettajat pitävät luentoja ja workshopeja, kuten tänään akrobatiaa opettava Anni Pietala, kertoo Lavaste esitellessään tiloja ja meneillään olevia oppitunteja.
Opetuksessa Lavaste keskittyykin kehollisuuteen ja ryhmän dynamiikan toimivuuteen.
– Näyttelijän työ on kehollinen prosessi, se ei tapahdu älyllisesti. Opetankin aina, ettei oltaisi “pää-jalkaisia” vaan aistieläimiä ja kokevia yksilöitä. Jos pitäisi valita, suoritetaanko tekniikkaa vai pysähdytäänkö katsomaan miten me toimimme ja tunnemme ja mitä voimme siitä yhdessä oppia, valitsen jälkimmäisen. Muu tulee, jos on tullakseen, ja elämässä on mielestäni tärkeämpiäkin kysymyksiä kuin se, miten joku repliikki lausutaan.
Monelle opiskelijalle opistovuosi on heidän ensiaskeleensa itsenäiseen elämään kodin ulkopuolella. Toisen vuoden opiskelijat, Helsingistä Lahteen muuttaneet Inari Kolehmainen ja Ruu Hartikainen hyppäävät “haastattelupenkkiin” tanssitunnilta. Kun tieto koulutukseen pääsystä tuli, hetki oli täynnä riemua molemmille.
– Tuntui, että maailma on auki. Olen tosi onnellinen siitä, että tulin tekemään täysipäiväisesti sitä hommaa, mitä haluan tehdä, Kolehmainen fiilistelee.
Hartikaiselle oli jäänyt jo pääsykokeissa tunne, että nyt onnistui. Tieto koulutukseen pääsystä sinetöi tämän tunteen. Näyttelemisessä häntä inspiroi ihmisläheisyys.
– Työtä pääsee tekemään monen eri ihmisen kanssa. Eritoten itseäni kiinnostaa tällä hetkellä näyttelijän työn lisäksi pedagoginen puoli ja ohjaaminen, hän kertoo.
Molemmat opiskelijat kertovat näyttelemisen olevan myös erinomainen tapa tutustua itseensä ja omaan ilmaisutapaan.
– Minulla on ollut aina hirveä nälkä ymmärtää, miksi olen sellainen kuin olen ja mikä siihen vaikuttaa. Ja mitä kaikkea sillä voikaan tehdä, kun saa siitä kiinni, Kolehmainen fiilistelee.
Ensimmäisen vuoden opiskelijat harjoittelevat tällä hetkellä maaliskuussa ensi-iltaan tulevaa näytelmää, toisen vuoden opiskelijat tekevät pienempiä tuotantoja tasaisesti ympäri lukuvuoden.
37
teatterikoulutuksessa opiskelijoita tänä lukuvuotena.