Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Koulupsykologit ja kuraattorit siirtyivät hyvinvointialueen työntekijöiksi –  "Olen puhunut psykologeille, että ajatellaan tämä mahdollisuutena"

Sote-uudistus siirsi koulupsykologit ja kuraattorit pois sivistystoimen alaisuudesta vuoden alussa. Jatkossa opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, ja muutos koskee kaikkia Suomen kuntia ja hyvinvointialueita.

Muutosta on perusteltu palveluiden yhdenvertaisuudella, ja sote-uudistuksen lähtökohtana olikin koota kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteen.

– Meille on yhtä tärkeää tehdä yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kuin opetuksen palveluidenkin kanssa. On vuosia käyty keskustelua kiistellenkin, kummassa organisaatiossa meidän oikea paikka olisi. Nyt se on lainsäädännössä määritelty eli nyt mennään näin, kertoo opiskeluhuollon päällikkö Eija Kinnunen.

Hän pohtii kiistelyn johtuneen siitä, että opiskeluhuolto on aina toiminut kahden organisaation rajapinnassa.

– On vaikea määritellä, kumpi paikka olisi parempi. Itse ajattelen, ettei sillä paikalla tai organisaatiolla niin väliä ole, kunhan yhteistyörakenteet ovat kaikkiin suuntiin toimivat ja kunnossa.

Kuun alussa voimaan tulleita muutoksia edelsi puolentoista vuoden valmistelutyö.

– Tavoitteena oli ja on, etteivät palveluiden käyttäjät edes huomaa muutoksia tapahtuneen. Kahden viikon kokemuksella tosi hyvin on lähtenyt toimimaan, eikä ole tullut ilmoituksia isommista pulmista, Kinnunen kertoo.

Kaikki tekevät töitä kouluilla kuten tähänkin asti.

Eija Kinnunen

Hyväksi puoleksi hän nostaa sen, että nyt psykologit ja kuraattorit työskentelevät samassa palveluyksikössä terveydenhoitajien kanssa. Puhuttaessa haasteista, hän on optimistinen.

– Enemmän näen nyt mahdollisuuksia. Haluamme vahvistaa opiskeluhuollon palveluiden keskinäistä yhteistyötä ja jakaa osaamista. Tähän olemme muodostaneet valmistelussa yhteisen viitekehyksen.

Koulumaailmassa on tosin myllertänytkin muutosten myötä. Esimerkiksi Turun Sanomien uutisoinnin mukaan turkulaisten koulujen opiskelijahuollon työntekijät eivät sote-uudistuksen myötä pääse enää tarkastelemaan oppilaiden Wilma-tietoja. Kinnunen kertoo tämän liittyvän uudistuneeseen lainsäädäntöön sekä sen tulkintaan.

– Päijät-Hämeessä kyllä päästään tälläkin hetkellä käyttämään Wilmaa, siltä osin kuin se tehtävien hoitamisen kannalta on välttämätöntä, ja toivottavasti myös jatkossa.

Toinen huolenaihe uudistuksessa on ollut, lähtevätkö asiantuntijat kouluista sote-keskuksien “norsunluutorneihin”.

– Kukaan ei ole lähtenyt, ja kaikki tekevät töitä kouluilla ja oppilaitoksilla kuten tähänkin asti. Lainsäädäntö turvaa sen, sillä se velvoittaa koulutuksen järjestäjää varmistamaan tilat sieltä, missä oppilaat ja opiskelijat ovat, Kinnunen painottaa.

Huomattavia käytännön muutoksia ei ole Päijät-Hämeen hyvinvointialueen psykologien työssä toistaiseksi kohdattu johtavan psykologin Sari Turan mukaan.

– Sähköposti ja palkanmaksaja ovat muuttuneet, mutta muuten työ jatkuu kouluilla ihan samanlaisena kuin tähänkin asti, hän kertoo.

Lahdessa työskentelee esiopetuksesta toiselle asteelle kattavassa opiskeluhuollossa 16 psykologia tällä hetkellä. Wilmaa he käyttävät muun muassa konsultoidakseen oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Pohdintaa on herättänyt, mitä käyttöoikeuksille tapahtuu tulevaisuudessa.

– Wilma helpottaa työtämme ja on ollut hyvä työväline. Jos se ei jatkossa olisi käytössä, sitten etsimme korvaavat keinot, Tura pohtii.

Wilmaa kehittävän Visma Enterprise oy:n koululiiketoiminnan johtaja Teemu Lehtonen kertoo yrityksen tiedotteessa: ”Autamme kuntia löytämään keinot, joilla oppilashuolto voi jatkaa työtään normaaliin tapaan. Samalla teemme yhteistyötä eri viranomaisten kanssa, jotta saisimme valtakunnalliset ohjeistukset, jotka eivät jatkossa jättäisi varaa erilaisille tulkinnoille.”

Tura kokee valmistelutyön tuottaneen tulosta, sillä uudistukseen liittyviä haasteita tunnistettiin ja ratkottiin viimeisen puolentoista vuoden aikana ennen siirtymää hyvinvointialueelle.

– Olen puhunut psykologeille, että ajatellaan tämä mahdollisuutena. Meitä on nyt enemmän, voimme konsultoida laajemmin toisiamme ja saamme jaettua osaamistamme, hän kertoo ja korostaa psykologien ja kuraattorien pysyvän jatkossakin läsnäolevana tahona niin koulumaailmassa, esiopetuksessa kuin toisen asteen oppilaitoksissakin.