Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidossa ollaan siirtymässä uuteen, Oulusta inspiraatiota saaneeseen malliin. Siinä tietty määrä kalustoa on varattu pitämään määrätyt kevyen liikenteen väylät kunnossa, ja kyseisiä työkoneita käytetään vain näihin tehtäviin. Samalla väyliä sulana pitänyt formiaatti poistuu käytöstä kyseisiltä reiteiltä kustannussyistä.
“Oulun mallissa” väyliä hoidetaan perinteisillä menetelmillä – auraten ja hiekoittaen. Mikä tekee mallista erityisen, on työkoneiden varaaminen vain tätä tarkoitusta varten.
– Oulussa on valittu tietyt kevyen liikenteen väyläverkostot, joihin on kilpailutettu oma urakoitsija. Kyseinen urakoitsija talvikunnossapitää ainoastaan näitä tiettyjä reittejä, johon on osoitettu omat työkoneet, kertoo Lahden kaupungin kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho.
Lahden seudulla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Pennalasta Orimattilaan tai Kärpäsestä Hollolan kuntakeskukseen kulkevaa kevyen liikenteen väylää, jos malli kopioitaisiin täysin. Nyt uudistusten kohteena on keskustan urakointialue.
Varsinaiset liukkaudeneston menetelmät ovat siis tutut, mutta huomiota kiinnitetään jatkossa enemmän “kevariväyliin”. Tämä kattaa myös keskustan älypyörätiet.
– Se tarkoittaa, että tietylle osalle Lahden kaupungin kevyen väylän verkostoa on määritetty korkea kunnossapidon hoitotaso ja koneet, jotka työn hoitavat, Leppäaho kertoo.
Käytettävät koneet eivät teknisesti eroa niistä, joilla jo nyt väylien kunnossapitoa tehdään.
– Tähän on vain resursoitu enemmän kalustoa, hän toteaa.
Talviharjauksesta ja sitä kautta formiaattituotteiden käytöstä kevyen liikenteen väylillä luovuttiin kuntalaisten antaman palautteen ja ensisijaisesti Venäjän hyökkäyssodan myötä kaksinkertaistuneiden materiaalikustannusten vuoksi.
– Olen materiaalitoimittajamme sanan varassa, mutta Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän alueelta tuli merkittävä määrä kaliumia, joka on formiaatin perusraaka-ainetta. Toimitusketjut pidentyivät Kanadaan asti, mikä osaltaan vaikutti. Kysynnän ja tarjonnan laki, toteaa Leppäaho ja kertoo kuulleensa valmistusprosessin vaativan paljon sähköä, joka myös on luonut painetta hintaan.
Ajoradoilla kemiallinen liukkaudentorjunta tehdään jatkossakin formiaattituotteilla eli kalium- ja natriumformiaatilla. Liukkaudentorjuntaa tehdään ajoradoilla myös hiekalla.
Jatkossa kun lumi päästään resursoinnin myötä auraamaan pikaisesti pois, kevytväylät saadaan pidettyä paremmin alkuperäisessä leveydessä.
– Pääpyöräreitit ovat kruununjalokivemme. Huolehdimme talven ulkopuolellakin niiden kunnossapidosta yhteistyössä urakoitsijan kanssa, vaikka joissain tapauksissa kunnossapito kuuluisikin kiinteistön vastuulle, Leppäaho kertoo.
Muutokset tulevat voimaan keskustan urakointialueella, näillä näkymin helmikuussa.
– Meillä on keskustan alueella sama urakoitsija, joka tähänkin asti on kunnossapitoa tehnyt. Olemme sopineet väylillä käytettäviä työkoneita tulevan kaksi. Tätä kautta saadaan nopeampaa kunnossapitoa ja lyhyempiä toimenpideaikoja, Leppäaho arvioi resursoinnin kustantavan jatkossa noin 100 000 euroa vuodessa. Kaupunkiympäristölautakunnan joulukuinen päätös formiaatin käytön lopettamisesta kevyen liikenteen väylillä tuo säästöjä kunnalle arviolta 450 000–550 000 euroa vuodessa.