Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi päättyi jo lähes vuosi sitten, mutta Lahdessa järjestettiin vielä viime viikolla tilaisuus, jossa käytiin läpi vuoden antia ja luotiin katsetta myös tulevaisuuteen. Seurahuoneen kokoustilaan oli kokoontunut vuoden järjestelyyn osallistuneita henkilöitä ja yhteistyökumppaneita. Tilaisuuden ajankohdalle oli syynsä.
– Viime vuonna emme saaneet tällaista tilaisuutta järjestettyä, totesi entinen ympäristöpääkaupunkivuoden johtaja Milla Bruneau silloiseen koronatilanteeseen viitaten.
Samalla hän palautti mieliin, millaisessa tilanteessa koko vuosi lähti käyntiin. Avajaiset oli tarkoitus järjestää Sibeliustalossa, mutta sinne sai ottaa korkeintaan kymmenen henkilöä. Niinpä tilaisuus toteutettiin etänä ja linjoille kertyi noin 6 000 ihmistä. Bruneaun mukaan tämä on yksi esimerkki siitä, miten vuoden avulla saatiin lopulta enemmän näkyvyyttä tekemällä asioita uudella tavalla olosuhteiden pakosta.
Hän esitti kuulijoilleen yhteenvetolukuja, joiden mukaan teemavuoden kansainvälinen näkyvyys oli huomattavaa. Lahti näkyi ja kuului yli 40 maassa, ympäristöpääkaupungista kirjoitettiin yhteensä 2 200 artikkelia. Sellainenkin laskelma on tehty, jonka mukaan teemavuodesta tehdyillä jutuilla oli potentiaalisesti 4,5 miljardia katsojaa tai kuulijaa.
Koronan takia Lahden saaman huomion vaikutukset ovat heijastuneet myös tämän vuoden puolelle.
– Meillä on purkautunutta painetta, Lahdessa käy paljon kotimaisia ja kansainvälisiä vieraita tänä vuonna, Bruneau totesi.
Tilaisuudessa puhunut kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi, että kansainvälinen kiinnostus on jatkunut edelleen.
– Viime viikolla olin tiede- ja yrityspuistossa nauhoittamassa podcastia CNN:lle, Timonen mainitsi yhtenä esimerkkinä.
Timosen mukaan Lahti onkin nykyään tietyissä piireissä jopa tunnetumpi ulkomailla kuin kotimaassa.
– Meidät tunnistetaan toimijaksi, joka on ratkaissut kysymyksiä, joita kaikki haluaisivat ratkaista. Emme ole ulkopäin katsottuna sellainen toimija, jonka itsestäänselvästi ajattelisi ratkaisseen näitä kysymyksiä. Siksi tarina on niin kiinnostava, Timonen kuvaili.
Innostuksen ja kehujen sävyttämässä tilaisuudessa mainittiinkin useammassa puheenvuorossa, kuinka ympäristöpääkaupunkivuoden taustalla oli pitkäjänteistä työtä, alkaen vuosikymmenien takaisesta Vesijärven puhdistusprojektista. Timonen havainnollisti asiaa lahtelaisella hiihtovertauksella.
– Tämä oli kuin MM-kisat, mutta kukaan ei ole MM-kisoissa ilman perusteellista pohjatyötä.
Tilaisuudessa suitsutettiin myös monella suulla paikallista yhteistyötä, jossa oli mukana muun muassa yrityksiä, naapurikuntia ja paikallisia korkeakouluja.
Olennainen kysymys kuuluukin nyt, miten ympäristöpääkaupunkivuoden vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa. Lahti pyrkii luonnollisesti hyödyntämään vuoden tuomaa nostetta yritysten hankinnassa. Samanaikaisesti myös yritysten suunnasta tulee ympäristöasioihin liittyvää viestiä kaupungin suuntaan, koska vastuullisuustrendi vaikuttaa tänä päivänä olennaisesti kaikkeen liiketoimintaan.
– Kun projekti loppui, maailma oli muuttunut. Nyt kun suurimpia työnantajayrityksiämme jututtaa, ne hoputtavat, että tehkää vielä nopeammin, se parantaa meidän kilpailukykyä ja houkuttelevuutta, Timonen kuvaili.
Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden taustalla oleva Kestävä Lahti -säätiö jatkaa toimintaansa vuoden 2025 loppuun asti. Säätiön johtajana on nykyään osa-aikaisesti kaupungin kehityspäällikkö Henna Eskonsipo–Bradshaw ja hallituksen puheenjohtajana Lahden entinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, nykyinen eläkeläinen Espoosta.
– Olen katsonut Lahtea viitisen vuotta pienen matkan päässä, mutta käynyt pari kertaa kuukaudessa. Onhan täällä kaupunginjohtajan vaihdoksen jälkeen tapahtunut paljon hyvää, Myllyvirta lohkaisi.
Kun Myllyvirtaa oli kysytty säätiön puheenjohtajaksi, hän oli aluksi ihmetellyt, onko tehtävänä vain säätiön lopettaminen. Varsin pian selvisi, että muutakin tekemistä riittää. Säätiö on valmistellut yhteistyössä Sitran kanssa seuraavaa askelta Lahden ympäristökaupunkitoiminnalle.
– Seuraavan sukupolven tavoite on, että Lahti olisi ensimmäisenä määrittämässä, miten laajamittainen luontojalanjäljen mittaaminen määritellään paikallisesti, Myllyvirta totesi.
Toisin sanoen ihmisen toiminnan vaikutuksia arvioitaessa näkökulma laajenee nykyisestä ilmastokeskustelusta luonnon monimuotoisuuteen ja luontokatoon. Näkökulmat liittyvät toisiinsa ja ovat olennaisia maapallon kestokyvyn ja elinkelpoisuuden kannalta.
Myllyvirta muistutti, että kyse ei ole helposta asiasta.
– Kun mennään kokonaisvaltaiseen luontovaikutusten arviointiin, tullaan yhä lähemmäksi ihmisten ihoa, Myllyvirta totesi ja viittasi viime päivien keskusteluun luonnonsuojelulaista.
Ajatusta on tarkoitus kypsytellä siten, että toukokuussa on konkreettisempaa julkistettavaa. Hankkeeseen on tarkoitus hankkia rahoitusta muun muassa EU:n Cities Mission -hankkeen kautta, johon Lahti on valittu mukaan sadan eurooppalaisen edelläkävijäkaupungin joukkoon.