Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Näkökulma | Maahanmuutto pitää Lahden väkilukua pinnalla – mitä on parin viime vuoden aikana vahvistuneen ilmiön taustalla?

Lahden kaupungin kuukausittain julkaisemissa väestötilastoissa huomio on kiinnittynyt jo jonkin aikaa yhteen yksityiskohtaan: kaupungin pieni kasvu tai väkiluvun pysyminen paikallaan perustuu käytännössä maahanmuuttoon. Se riittää paikkaamaan alhaisesta syntyvyydestä johtuvan väestön pienentymisen ja lisäksi kasvattamaankin hieman väkilukua.

Maan sisäisellä muuttoliikkeellä ei ole ratkaisevaa vaikutusta Lahden kokonaistilanteeseen. Kuntien välistä nettomuuttoa kuvaava luku on pyörinyt viime vuosina hieman nollan molemmin puolin, mikä erottaa Lahden maamme isoimmista kasvukeskuksista.

Maahanmuutto on pompannut entistä vahvemmin näkyviin Lahden tilastoista parin viime vuoden aikana.

Lahden nettomaahanmuutto, ulkomailta tänne muuttaneiden määrä vähennettynä ulkomaille muuttaneilla, oli monen vuoden ajan 200–300 henkilöä. Viime vuonna luku oli 366 ja tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä jo peräti 519.

Kaupungin maahanmuuttotilastoissa rikotaankin tällä vauhdilla kirkkaasti entiset ennätykset. Tähän mennessä tänne on muuttanut ulkomailta 665 henkilöä ja täältä ulkomaille 146.

Mitä ilmiön taustalla on? Olemme osittain arvausten varassa, koska koska tuoreimpia tilastotietoja ei ole vielä saatavissa kansallisuuksittain.

Se tiedetään, että Ukrainan pakolaiset ja turvapaikanhakijat eivät vielä näy luvuissa. Tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleet ukrainalaiset eivät ole saaneet kotikuntaa Suomesta, joten he eivät näy muutto- tai väkilukutilastoissa.

Tilanne voi muuttua ensi vuoden puolella, mikäli Ukrainan tilanne pitkittyy ja ukrainalaiset anovat oleskelulupaa Suomesta. Lahdessa on nykyään arviolta 1 500 ukrainalaista.

Vaikka tietoa on vielä niukalti, tilastojen ja muualta saatavien tiedonmurusten perusteella on tehtävissä hyviä arvioita. Lahden maahanmuuttotilastoissa näyttää osuvan erityinen piikki kahden edellisen elokuun kohdalle.

Kuinka ollakaan, LUT-yliopisto aloitti juuri syyslukukauden 2021 alussa laajan koulutusyhteistyön kiinalaisen Hebein teknillisen yliopiston kanssa. Tuolloin arvioitiin, että Lahteen olisi tulossa 120–140 opiskelijaa, isolta osin Kiinasta.

Kaupungilla ei ole käytettävissä tietoja viime vuoden maahanmuuttajista kansallisuuksittain, mutta kylläkin maanosittain. Viime vuonna Lahteen ulkomailta muuttaneista lähes 600 henkilöstä kolmannes oli Aasiasta, mikä tukee arviota Kiina-yhteistyön vaikutuksista.

Lahden maahanmuuttotilastoissa rikotaankin tällä vauhdilla kuluvan vuoden aikana kirkkaasti entiset ennätykset.

Numeroihin perustuvalle päättelylle tulee sopivasti vahvistusta arjen havainnosta: ”Jos jossain huomaa tämän seudun kansainvälisyyden se on @UniLUT ja Niemen kampus. Tänään odottelin #exam -tentin alkua ja istuskelin kahviossa ja ilahduin siitä monikulttuurisuudesta, jonka koin. Miten tätä pöhinää saisi myös keskustaan?”, tviittasi paikallispolitiikasta tuttu Päijät-Hämeen aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen viime viikon keskiviikon havainnostaan.

Lahden maahanmuuttotilastojen taustalla voi olla LUT:n tapaisia paikallisia erityispiirteitä, mutta kokonaiskuva ei kuitenkaan ole ratkaisevasti erilainen kuin muualla. Nettomaahanmuutto on kasvanut viime vuosina suunnilleen samaa tahtia kaikissa isoissa kaupungeissa.

Laajempaa kokonaiskuvaa Lahteen suuntautuneen maahanmuuton taustoista saa oheisista taulukoista, joissa on Lahdessa asuvien ulkomaalaisten ja vieraskielisten isoimpia ryhmiä viime vuonna.

Listoja kannattaa vilkuilla toisiaan täydentävinä tietolähteinä, sillä ne kertovat hieman eri asioista. Vieraskielisten joukossa voi olla hyvinkin kauan sitten tänne muuttaneita, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden.

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat perinteisesti sanoja, jotka herättävät vastaanottajassa vahvoja ajatuksia suuntaan tai toiseen hänen maailmankatsomuksestaan riippuen.

Ei mennä siihen suohon nyt yhtään syvemmälle, mutta puidaan lukuja kuitenkin parin kommenttipalstoilla usein esiin nousevan kysymyksen näkökulmasta.

Mikä vaikutus on ollut vuosien 2015–2016 suurella turvapaikanhakija-aallolla? Tilastojen perusteella ei ainakaan Lahdessa kovin ihmeellinen.

Silloiset maahantulijathan kirjautuivat väestötilastoihin vasta parin vuoden viiveellä, kun heidän oleskelulupaprosessinsa oli valmistunut.

Lahden maahanmuuttotilastoissa ei näy juuri minkäänlaista muutosta 2010-luvun alkupuolen lukuihin verrattuna. Todellinen maahanmuuton kasvupyrähdys on aivan parin viime vuoden asia.

Havainto ei ole yllätys. Seitsemän vuoden takaisten turvapaikanhakijoiden tiedetään muuttaneen pääkaupunkiseudulle, kun heille tuli mahdollisuus valita vapaasti asuinpaikkakuntansa.

Tilastojen perusteella vaikuttaa tosin siltä, että tällaista siirtymää tuli hieman myös Lahteen. Vuonna 2016 Lahdessa nähtiin kertaluontoinen piikki kuntien välisessä muuttoliikkeessä, kun kaupunki sai maan sisäistä muuttovoittoa 546 henkilön verran, eli noin 250–300 enemmän kuin aiempina vuosina.

Mitä todennäköisimmin tässä joukossa oli muualla Suomessa olleita turvapaikanhakijoita, jotka olivat oleskeluluvan saatuaan muuttaneet Lahteen. Siinä tapauksessa heidän muuttonsa ei enää näy tilastollisesti maahanmuuton sarakkeessa, vaan maan sisäistä muuttoa kuvaavissa luvuissa.

Maahanmuuton yhteydessä on tapana käydä myös vilkasta keskustelu työllistymisestä hyvin eri sävyissä. Vilkaistaan tätäkin asiaa kylmästi lukujen pohjalta.

Tunnettu fakta on, että ulkomaalaisten on huomattavasti vaikeampi työllistyä kuin niin sanottujen kantasuomalaisten. Koko maassa ulkomaalaisten työttömyysaste oli lokakuussa 22,2.

Samanaikaisesti kaikkien työnhakijoiden työttömyysaste oli vain 8,8. Toisin sanottuna ero on noin 2,5-kertainen.

Lahdessa vastaavasti koko kaupungin työttömyysaste oli 12,8 ja ulkomaalaisten työttömyysaste 25,2. Toisin sanoen ero oli ”vain” noin kaksinkertainen, eli hieman pienempi kuin maassa keskimäärin. Lahti onkin suurten kaupunkien vertailussa ulkomaalaisten työttömyyden osalta ”vasta” kuudentena, kun kaikkien työnhakijoiden työttömyysprosentissa olemme edelleen valitettavan tutulla kärkipaikalla.

Lokakuussa Lahdessa oli 649 työtöntä ulkomaalaista, kun vuosi sitten vastaava luku oli 721.

Tilastojen perusteella pystyykin toteamaan ainakin sen verran, että ulkomaalaiset eivät mitenkään erityisesti heikennä Lahden asemaa työttömyystilastoissa verrattuna muihin kaupunkeihin. Osittain jopa päinvastoin, koska esimerkiksi Porissa ja Joensuussa ulkomaalaisten työttömyystilanne on selvästi heikompi.

Lahdessa ja kaikkialla muuallakin on nyt edessä entistä ankarampi pohdinta siitä, miten kaikki kynnelle kykenevät asukkaat saadaan mahdollisimman hyvin työllistettyä heidän taustastaan riippumatta.

Väestötilastot kun kertovat myös vastaansanomattomalla tavalla, että työvoimapula pahenee vuosi vuodelta, jos mitään ei tehdä.

Monella alalla tämä tosin tiedetään jo nyt ilman tilastojakin. Niihin kannattaa kuitenkin jokaisen päättäjän tutustua pintaa syvemmältä, koska kaikki hyvät päätökset saavat aina alkunsa mahdollisimman oikeasta ja tarkasta tilannekuvasta. Tietoa on kyllä tarjolla, jos siihen jaksaa perehtyä.