Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tasapäistämisestä yksilöllisiin palveluihin – Päijät-Hämeeseen tulossa yhteisöllistä asumista ikäihmisille

Vuoden 2023 alkaessa uuden Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ohella astuu voimaan myös uutta lainsäädäntöä, joka ohjaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä.

Yksi uudistuksista on niin sanottu yhteisöllinen asuminen, joka korvaa tähän asti palveluasumisena tunnetun vaihtoehdon.

– Turvallisia, esteettömiä asuntoja ja asuinympäristöjä, joissa samassa kiinteistökokonaisuudessa järjestetään yhteisöllistä toimintaa, luonnehtii yhteisöllisen asumisen ydinajatusta Anu Olkkonen-Nikula, Päijät-Soten ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen toimialajohtaja.

Keskeinen tavoite lakiuudistuksessa on taata ikääntyvälle ihmiselle pysyvä koti ja vähentää asuinpaikan vaihdoksia, jotka ovat hankalia tilanteita esimerkiksi muistisairaille.

Yhteisössä saattaa asua eri tilanteissa ja elämänvaiheissa olevia ihmisiä, joiden palveluja ei pyritä tasapäistämään, vaan pikemminkin räätälöimään.

– Nyt voidaan tulla hyvin kevyilläkin palveluilla yhteisölliseen asumiseen, ja tarpeen kasvaessa palvelut muokkautuvat sitä mukaa, jotta voi elää turvallisesti elämän loppuunkin asti asunnossa joutumatta muuttamaan, Olkkonen-Nikula sanoo.

Tavoitteeksi on asetettu saada yhteisöllisen asumisen piiriin 2–3 prosenttia yli 75-vuotiaista ihmisistä, mikä tarkoittaa Päijät-Hämeessä muutamia satoja vanhuksia.

– Näihin palveluihin hakeudutaan samalla tavalla kuin mihin tahansa ikääntyneiden palveluihin, eli voi ottaa yhteyttä asiakasohjaukseemme, jossa tehdään palvelutarpeen arviointi.

Täällä on paljon yksin eläviä ja yksinäisiä ikäihmisiä, ja tutkimustenkin mukaan aika moni kokee turvattomuutta.

Toimialajohtaja Anu Olkkonen-Nikula

Kokonaisvaltaisen ar‑vioinnin pohjalta hyvinvointialue tekee sijoituspäätökset asumisesta ja palveluista, jotka on eriytetty toisistaan.

– Toki yksityiset palvelutuottajat voivat myydä niitä myös ohi hyvinvointialueen, jolloin kustannukset kohdistuvat asukkaalle kaikkineen.

Muina asumispalvelun muotoina säilyvät ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä kotihoidon palvelut.

Yhteisöllinen asuminen on Olkkonen-Nikulan mukaan erityisen tärkeä uudistus Päijät-Hämeessä.

– Täällä on paljon yksin eläviä ja yksinäisiä ikäihmisiä, ja tutkimustenkin mukaan aika moni kokee turvattomuutta.

Palveluntarvetta arvioi‑taessa kartoitetaan niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin toimintakykyä.

– Yhteisöllinen asuminen voi aluksi vähentääkin palveluntarvetta, mutta tuo samalla elämänpiiriin turvallisuuden tunnetta.

Yhteisöllisessä asumisessa kodit ovat esteettömiä asuntoja.

– Se voi olla hyvänkokoinen yksiö tai vaikka pieni kaksio, jossa on normaalit kodin ominaisuudet, ja voi elää omannäköistään elämää, Olkkonen-Nikula sanoo.

Asuntojen yhteydessä on esimerkiksi yhteisiä kerho- ja ruokailutiloja, joissa voidaan harrastaa ja kokoontua. Asukkaille toimintaa järjestää yhteisökoordinaattori.

– Myös pariskunnille tai omaishoidettaville palvelumuoto voi hyvinkin sopia. Näissä tapauksissa asunnoksi soveltuu paremmin esimerkiksi kaksio.

Päijät-Hämeessä yhteisöllisen asumisen kohteita on vireillä ainakin Lahdessa, Kärkölässä ja Orimattilassa. Myös Padasjoella joustavan palvelun asumista on kehitetty niin sanotussa Jopa-hankkeessa.

Parhaillaan hyvinvointialue käynnistää kilpailutusta, jolla kartoitetaan yhteistyökumppaneita tuottamaan näitä palveluita.

– Tulossa on jo uusiakin yrittäjiä ensi vuoden aikana, Olkkonen-Nikula sanoo.

Yhteisöllinen asuminen voi osaltaan helpottaa sosiaali- ja terveysalan kokemaa työvoimapulaa.

– Kun on vähän isommissa kokonaisuuksissa ikäihmisiä, niin myös palvelua pystytään tuottamaan kohdennetusti paremmin.