Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Suomen nuorin kaupunki maan vanhimmalla asuinpaikalla – Lahden seudun historiaa paketoiva kirja oli iso ponnistus

11 000 vuoden ajalta Lahden tarinaa paketoiva paikallishistorian suurteos pohjustaa historiallisen museon tulevaa perusnäyttelyä.

Lahden museo on julkaissut kirjan, jossa luodaan hyvin kattava katsaus paikalliseen historiaan. Teos nimeltä Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan kokoaa yksiin kansiin uusimman tutkimustiedon alueen geologiasta, luonnonoloista ja historiasta jääkaudelta nykypäivään saakka.

Kirjan tekijöihin kuuluva dosentti Hannu Takala on nähnyt paikallisen museon julkaisutoimintaa pitkältä ajalta. Nyt valmistunutta teosta hän pitää poikkeuksellisena. Takalan mukaan museon historiassa ei ole aiemmin tehty näin monipuolista teosta, jossa näkyy usean huippututkijan työpanos. Vaikka historiankirjoitus perustuu aina aiempiin tutkimuksiin, tätä teosta varten on tehty paljon myös omaa tutkimustyötä.

– Nyt ei pelkästään toisteta vanhaa, vaan tuotetaan uutta, Takala toteaa.

Kirjassa on kaikkiaan 17 kirjoittajan tekstejä. Teos pohjustaa vuonna 2024 avautuvaa historiallisen museon perusnäyttelyä, ja näyttelyn avauduttua ne täydentävät toisiaan.

– Kirja haluttiin kuitenkin saada julki mahdollisimman pian, jotta paikallishistoriasta kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua siihen jo nyt, kirjan toimituskuntaan kuuluva museoamanuenssi Ilkka Kuhanen kertoo.

Lahden seutua voi luonnehtia suotuisaksi ja hyväosaiseksi aina esihistoriallisista ajoista lähtien.

Kirjan tekijöihin myös kuuluva apulaisprofessori Anu Lahtinen toteaa, että tavoitteena on ollut tuottaa tieteellisiä artikkeleja, jotka on kuitenkin suunnattu suurelle yleisölle. Kirjassa onkin paljon mielenkiintoisia ruohonjuuritason näkökulmia.

Oman lukunsa on saanut esimerkiksi 1400-luvulla elänyt Kalku Lahti eli Lahlen Kalle, ensimmäinen kirjallisissa lähteissä nimeltä mainittu lahtelainen, josta on säilynyt tieto näihin päiviin asti.

Nimensä mukaisesti teos nostaa esiin alueen hyviä puolia eri aikoina, alkaen 11 000 vuoden takaisista ajoista, jolloin täällä oli Suomen varhaisin tiedossa oleva asuinpaikka.

Kirjan kirjoittajiin kuuluva dosentti Mikko-Olavi Seppälä on teoksen nimen Hyvä paikka -ideoija.

– Mitä se oikein merkitsee? Sitä, että Lahden seutua voi luonnehtia suotuisaksi ja hyväosaiseksi aina esihistoriallisista ajoista lähtien. Alue on saavutettavuuden, ilmaston, maaperän ja rakennetun infrastruktuurin puolesta tarjonnut otolliset olosuhteet ravinnonsaannille ja elinkeinoille, niin pyyntikulttuurille, maanviljelykselle kuin myöhemmin puunjalostusteollisuudelle ja kaupalle.

Seppälä on myös käsikirjoittamassa museon tulevaa perusnäyttelyä. Haaste on melkoinen, kun kartanon pohjakerroksen kuuteen huoneeseen pitäisi saada mahdutettua 11 000 vuoden tarina. Mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sitä enemmän joudutaan rajaamaan mielenkiintoista aineistoa pois. Kirja toimiikin myös hyvänä näyttelyn täydentäjänä.

– Vinkeä ristiriita oli siinä, että Suomen nuorimpana ja pirteimpänä kaupunkina vielä kuusikymmentäluvulla tunnettu Lahti sijaitsi ja sijaitsee Suomen vanhimpaan asutulla seudulla, vanhastaan hyvällä paikalla. Ja tämän hyvän paikan näkökulmasta pyrimme tässä kirjassa kertomaan Lahden ja Lahden seudun historiasta.

Kirjan julkistustilaisuudessa pitämässään puheessa Seppälä toi esille myös ajankuvaa Lahden teollistumisen suuruuden vuosilta 1960-luvulla. Tuolloin kirjailija–toimittaja Matti Kurjensaari luonnehti Lahtea toimeliaaksi, ennakkoluulottomaksi ja estottomaksi tulevaisuuden kaupungiksi, jonne tultiin rikastumaan. Lahti oli kuin nuori liikemies, jota perinteet eivät pidätelleet eivätkä kompleksit häirinneet – ellei sellaisena sitten pidetty ylikorostunutta näyttämisen halua ja kunnostautumisen tarvetta.

310-sivuista kirjaa on ostettavissa Radio- ja tv-museo Mastolan ja Malvan museokaupoista sekä Lahden historiallisen museon verkkokaupasta.