Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kielenhuolto voi olla myös hauskaa – lahtelaisopettajien puuhakirja aikuisille sai jatkoa

Oletko sivutoiminen kielipoliisi, jota ärsyttävät muiden yhdyssanavirheet ja jonka tekisi mieli käyttää punakynää lukiessaan aamulehteä tai kollegan sähköpostia? Jos olet, kannattaa tarttua lahtelaisten äidinkielenopettajien, Annamari Sauren ja Suvi Kaipaisen, Äimän käkenä -kirjoihin.

Äikänopet halusivat lähestyä aihetta humoristisesti, ja kirjatkin saivat alaotsikon "äidinkielen puuhakirja aikuisille". He painottavat, että vaikka kielioppivirheet eivät ole maailmanloppu, on siitä hyötyä, että hallitsee kielensä.

– Mitä selkeämpää kieli on, sitä onnistuneemmin saa sanomansa perille. On iso etu ihmiselle, että hänellä on hyvä kieli, Saure painottaa.

Hauskalle kielenhuollolle tuntuu olevan tilausta. Ensimmäinen Äimän käkenä ilmestyi viime vuonna ja kakkososa vastikään. Niiden suosio on yllättänyt aiemmin lähinnä oppikirjoja julkaisseet tekijät.

– Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa huomasin, että Äimän käkenä oli listalla viidenneksi myydyin, iloitsee Saure.

Kaipainen on pannut merkille, että sosiaalisessa mediassa käydään nykyään vilkasta keskustelua oikeakielisyydestä, eikä aiheetta.

– Se kertoo siitä, että kieli on meidän kaikkien. Nykyään jokainen saa vapaasti ilmaista itseään, mutta pitää ymmärtää myös yleiskielen merkitys.

– Sellainen välinpitämättömyys kielestä on lisääntynyt. Ajatellaan, ettei sillä nyt ole niin väliä, kyllä sen noinkin ymmärtää, Kaipainen pohtii.

Saure arvelee, että monilla on huonoja kokemuksia kieliopin tankkauksesta. Liian tiukkapipoinenkaan ei pidä olla.

– Virheethän ovat monesti hauskoja, ei maailma niihin kaadu, hän sanoo.

Tietyissä tilanteissa kannattaa silti skarpata, sillä jotkut virheet voivat vääristää aiotun viestin.

– Annamme esimerkkejä epäonnistuvista ja tahattoman hassuista teksteistä, pyrimme esittämään vaikeatkin asiat mahdollisimman helposti. Punaisena lankana on ilo kielestä, tekijät sanovat.

Esimerkit havainnollistavat, että sanajärjestyksellä ja yhdyssanoilla on merkitystä, kuten "Pekka antoi Leenalle takkinsa, joka hytisi kylmissään", "Nyt alennuksella poski ja huulipunat!" tai "Kevyt yrittäjän opas".

Etenkin virheet yhdyssanoissa tuntuvat riepovan kielestä tarkkoja, samoin muoti-ilmausten hokeminen.

– On hauskaa, miten erilaiset ilmiöt herättävät tunteita. Itseäni ärsyttää, kun sukunimiä taivutetaan väärin, vaikka Orpo-nimeä, Saure sanoo. Opettajat kuitenkin tietävät, että kieli muuttuu ja elää koko ajan.

– Jos nuorten kieltä ajattelee, somen näpyttely tulee läpi kirjoitettuun kieleen. Tällaista suomen kielen friikkiä harmittaa, että korvataan sanoja englanninkielisillä. Mutta toisaalta, kautta aikojen on sanoja lainattu, Saure miettii.

Aina muutoksia ei ole helppo hyväksyä, siitä kertoo esimerkiksi alkaa tekemään -rakenteen paheksuminen.

– Ja nyt on tämä pystyy tehdä -muoto, joka sekin varmaan jossain vaiheessa valuu kirjakieleen. Se kuulostaa omaan korvaan hirveältä, Saure nauraa.

Saure on eläkkeellä, Kaipainen opettaa Lähteen koulussa. Opettajina he ovat hieman huolissaan nuorten suhteesta äidinkieleen.

– Valitettavan monelle yläkoululaisille kirjoitetun kielen muodot ovat täysin vieraita, Kaipainen harmittelee. Häntä huolettaa polarisoituminen: osa nuorista lukee ja kirjoittaa paljon, osa on tyystin syrjäytynyt kirjallisesta maailmasta.

Kuitenkin juuri lukeminen, myös pitkän tekstin, on heistä paras keino pitää huolta omasta äidinkielen ilmaisustaan.

Yleisön pyynnöstä kielenhuoltoa voi heidän kanssaan opiskella tänä syksynä myös Wellamo-opistossa, jossa Äimän käkenä -kurssi alkaa 4.10.

– Muutama paikka on vielä vapaana, Saure vinkkaa.