Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ämpärillinen | Lahden torilla saatettiin nähdä poliittisen historian käänne, jonka lopputuloksesta ei ole vielä tietoa

Tarjolla kahvia ja pullaa. Ministeri tavattavissa. Tervetuloa keskustelemaan.

Vuosien saatossa on tullut nähtyä yksi jos toinenkin tällainen poliittinen tilaisuus Lahden torilla. Pääsääntöisesti ne ovat jaksaneet kiinnostaa vain politiikan suurkuluttajia: puolueaktiiveja ja varttuneempaa väkeä. Nuoriin ei ole vahingosssakaan törmännyt tällaisissa kesken koulu- ja työpäivän järjestetyissä tilaisuuksissa.

Viikko sitten Lahden torilla kaikki on toisin. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ympärillä pyörii koko ajan valtava väentungos ihmisiä, jotka haluavat hänen kanssaan kaverikuvaan. Ihmismassassa on silmiinpistävän paljon nuoria.

Nyt on helppo ymmärtää niitä vertauksia, joiden mukaan Marin on onnistunut tekemään itsestään politiikan rokkitähden. Monet ovat silminnähden täpinöissään ja innoissaan saamastaan kuvasta, tunnelma todellakin tuoi mieleen muusikoiden fanitapaamiset.

Jotain vastaavaa hurmosta muistan nähneeni Lahdessa viimeksi vuosia sitten, kun Robin Packalen oli juuri tekemässä läpimurtoa ja saapui nimmarikeikalle silloisen Anttilan tavaratalon levyosastolle.

Suosittu pääministeri olisi todennäköisesti vetänyt paikalle hyvin väkeä ihan normaaleissakin oloissa, mutta viime viikon tilanteessa ei ollut vaikea arvata, miksi paikalla oli tullut niinkin paljon sellaisia ihmisiä, joita normaalisti ei tuollaisissa tapahtumissa näy. Bilekohuotsikoilla on väistämättä ollut vaikutuksensa.

Joku on paikalla osoittaakseen tukeaan, toinen muuten vaan uteliaisuuttaan.

Marin pitää ajankohtaisia asioita käsittelevän puheen, joka on jälleen kerran yksi näyte siitä, että esiintymistaidot ovat pääministerillä kiistatta hyvin hallussa. Puheen alun tunnelataus saa voimansa tuona päivänä vietettävästä Ukrainan itsenäisyyspäivästä, johon liittyen Marin muistuttaa, että omat tiedossa olevat vaikeutemme ovat sittenkin pienempiä.

Puheensa lopussa Marin tarttuu ihmisten huulilla olevaan asiaan puhumalla bilevideoihin ja -kuviin liittyvistä tuntemuksistaan ääni murtuen ja kyyneleet silmissä. Marin korostaa olevansa ihminen, minkä iltapäivälehtienkin otsikot toistavat heti tuoreeltaan.

Täysin odotetusti kyseinen puheen osa jakaa mielipiteitä ja vahvistaa olemassa olevia ihmisten asenteita. Se on nähtävissä välittömästi puheen jälkeen esimerkiksi sosiaalisen median kommenteissa.

Marinin kannattajat olivat vaikuttuneita hänen inhimillisyydestään, avoimuudestaan ja rohkeudestaan. Toisten mielestä kyse on säälittävästä uhriutumisesta, krokotiilinkyynelistä ja vastuunpakoilusta, joka ei ole sopivaa pääministerille.

Jotkut ovat kauhuissaan, kun pääministeri näyttää noin heikkouttaan, toisten mielestä tuollaiset kommentit ovat osoitus sanojansa koulukiusaajamentaliteetistta. Ja niin edelleen, mielipiteistä ei ole pulaa.

Kohukeskustelu on vellonut koko ajan monella tasolla ja ihmisten esittämien kommenttien taustalla on hyvinkin erilaisia motiiveja.

Joku on ollut pidempään tyytymätön Marinin ja demareiden edustamaan ja näkee siitä syystä kohuotsikot lähinnä viimeisenä niittinä. Toiselle kyse ei ole politiikan asiasisällöstä vaan siitä, millainen toiminta on sallittua pääministeri-instituutiota edustavalle ihmiselle.

Joku puolestaan muodostaa kantansa moraalipohjalta sen perusteella, mitä mieltä ylipäänsä on railakkaasta vapaa-ajanvietosta ja päihteiden käytöstä. Ja luonnollisesti joku myös näkee asian ennen kaikkea sukupuolikysymyksenä.

Vastaavasti myös näkemykset median toiminnasta jakautuvat yhä selvemmin. Toisille Marin on perusteettoman ajojahdin uhri, toisten mielestä suomalaisen median rappiosta on saatu lopullinen todiste, koska se on päästänyt Marinin niin helpolla eikä ole onnistunut julkaisemaan mitään sellaista, joka pakottaisi hänet eroon.

Kaiken tämän lopputuloksena on iloinen sekamelska. Joku huutaa pää punaisena uhkaavasta energiakriisistä, toinen vaatii pääministerillekin oikeutta rentoutua ja kolmas muistelee, että tapahtui sitä Kekkosenkin aikana suljettujen ovien takana kaikenlaista miespoliitikkojen kesken.

Ja joku on lähinnä käärmeissään siitä, että päähän on jäänyt kiusallisen vahvana korvamatona räppäri Alman Kesärannan puutarhassa esittämä räppäily, joka kehnoudessaan lähentelee jo taidetta: ”Jouu, se on tissit, kaks muijaa...”

Voitte muuten vapaasti arvata, mikä edellä mainituista esimerkeistä vastaa parhaiten omaa reaktioitani, vain yksi vastaus on suunnilleen lähellä totuutta.

Tätä kirjoitettaessa kohun loppuratkaisu ei ole tiedossa, mutta katsoin välttämättömäksi mennä viime viikolla torille ja kirjata tunnelmat tuoreeltaan muistiin, koska siellä saatettiin todistaa suomalaisen politiikan kannalta yhtä käänteentekevää hetkeä.

Tarinan jatko-osille riittää nyt vaihtoehtoja.

Torilla vellonut väkimassa saattoi olla merkki siitä, että kohuotsikoiden myötä Marin-ilmiö vain vahvistui ja hän onnistuu kääntämään kaiken tämän voitokseen sekä puolueen sisäisessä että puolueiden välisessä kilpailussa.

Toisessa todellisuudessa Marinin vapaa-ajanvietosta tulee ilmi vielä jotain uutta, joka katkaisee hänen lentonsa lopullisesti.

Sen ainakin tiedämme, että suljettujen ovien takana Sibeliustalossa kaikki puoluetoverit eivät suhtautuneet Marinin viimeaikaiseen toimintaan yhtä innostuneesti kuin nuori torikansa. Pääministerin juhlinnalle tuli valomerkki, kuten asia kiteytettiin tuoreeltaan eräässä otsikossa.

Kirjattakoon tähän myös muistiin ja aikakirjoihin, että torin yleisömassassakin oli monenlaisia mielipiteitä ja puhelinta käytettiin muuhunkin kuin kaveriselfieiden ottoon.

Eräät teini-ikäiset nuoret naiset näyttivät kyselevän tiukan oloisesti Marinilta jotakin ja nauhoittavan hänen vastaustaan puhelimella. Kuulin Marinin vastauksen loppuosan: ”Minä en ole tehnyt mitään sellaista”.

Jälkikäteen selvisi, että kysymys oli koskenut ”jauhojengiä”.

Varttuneempi rouva halusi lähestyä pääministeriä toisenlaisella viestillä: ”Koita jaksaa, Sanna!”

Joku kysyi minulta torilla, miten tässä käy lopulta. Rehellinen vastaus: ei aavistustakaan. Tarina on jo tähän asti saanut käänteitä, joiden käsikirjoittamiseen ei olisi mielikuvitus riittänyt.