Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lahden puistoihin ilmestyi rajattuja niittylaikkuja - taustalla vuosia kestävä tieteellinen koe

Lahtelaisiin puistoihin on ilmestynyt narulla rajattuja pieniä alueita, joilta ei ole leikattu nurmikkoa. Kyseessä on Helsingin yliopiston ja Lahden kaupungin tekemä niityttämiskoe, jonka tavoitteena on tutkia nurmikon leikkaamatta jättämisen vaikutuksia.

Tutkimus alkoi heinäkuussa ja se jatkuu 3–4 vuotta. Tutkimusalueita on yhteensä kymmenen eri puolilla kaupunkia.

Tutkijoiden selvitettävänä on kaksi kysymystä. Ensimmäinen niistä liittyy hiilensidontaan, joka on yksi keino vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Oletuksena on, että ajamaton nurmikko sitoisi hiilidioksidia enemmän kuin ajettu, mutta asiasta ei ole tutkittua tietoa.

– Tutkimme nyt, onko sillä merkitystä, onko nurmikko ajettu vai ei, toteaa kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä Helsingin yliopiston Lahden kampukselta.

Tutkimus alkoi heinäkuussa ja se jatkuu 3–4 vuotta.

Kaupunkien viheralueista noin 70 prosenttia on nurmikkoa, joten tutkimustuloksella saattaa olla iso merkitys sen kannalta, millaisia mahdollisuuksia kaupungeilla on sitoa hiiltä.

Toinen tutkimuskysymys liittyy luonnon monimuotoisuuteen. Leikkaamatta jääneelle alueelle kasvaa erilaisia kukkivia kasveja. Ne houkuttelevat muun muassa erilaisia pölyttäviä hyönteisiä, joiden kadosta on viime aikoina oltu huolissaan.

Mikäli nurmikon leikkaamatta jättämisellä todetaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia, on helppo kuvitella, millaista keskustelua tuloksen käytännön soveltamisesta heräisi. Kommenttipalstat täyttyisivät kannanotoista, joissa arvosteltaisiin retuperälle jätettyjä hoitamattomia puistoja. Ihmiset kun ovat tottuneet perinteisiin leikattuihin nurmikoihin.

Setälä tiedostaa tämän mahdollisuuden, mutta kehottaa samalla katsomaan asiaa toisesta näkökulmasta.

– Jos pystymme osoittamaan, että leikkaamatta jättämisestä on enemmän hyötyä kuin haittaa, ehkä totutaan siihen esteettiseen haittaan, joka on aika pieni.

Setälän puheiden perusteella pidemmän tähtäimen ajatuksena ei ole nurmikoiden niityttäminen kauttaaltaan.

– Esimerkiksi puiston reunoilta voisi jättää alueen leikkaamatta tai keskelle voisi jättää vaikkapa 20 metriä kertaa 30 metriä -kokoisen leikkaamattoman alueen. Sen vieressä olisi sitten leikattua nurmea, johon olisi hyvä mennä piknikille, Setälä hahmottelee.

Viime kädessä tämäntyyppiset ratkaisut ovat kaupungin päättäjien käsissä. Setälä uskoo, että ratkaisuja on helpompi tehdä, kun niiden tukena on tutkittua tietoa. Hän väläyttää, että nurmikoiden niityttämisellä voitaisiin esimerkiksi kompensoida osa kaupungin liikenteen päästöistä.

– Yritämme nyt mallintaa, kuinka iso osa puistoista pitäisi jättää hoitamatta, Setälä kiteyttää.