Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kaupungille tulossa talvella isot kulut sähköstä ja lämmöstä

Lahden kaupungin tilakeskuksella on hallussaan reilut 300 rakennusta, joissa on yhteensä noin 500 000 neliömetriä. Siinä pari faktaa, jotka näyttäytyvät näinä päivinä aivan uudessa valossa, kun uutisissa povataan ennen näkemättömän rajua energian hinnan nousua tulevalle talvelle. Kaupungin rakennusten sähkökuluihin ja lämmitykseen tarvitaan tuolloin huomattavan paljon euroja.

Tarkoista summista ei tietenkään ole vielä kenelläkään tietoa, koska tulevat hinnankorotukset ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Suuruusluokasta on kuitenkin jo saatavissa käsitystä.

– Lämmitykseen on mennyt normaaliaikana tilakeskuksen omassa tilakannassa noin viisi miljoonaa euroa, toteaa tilakeskuksen toimitilajohtaja Jouni Arola.

Heinäkuussa Lahti Energia korotti kaukolämmön hintaa kuusi prosenttia ja Arolan käsityksen mukaan lisää korotuksia voi olla vielä tulossa. Viiden miljoonan suurusluokassa muutamankin prosentin korotus tarkoittaa satojen tuhansien eurojen lisäkulua.

Sähkönhankintaa tilakeskus on toteuttanut yhteishankintana kaupungin yhtiöiden ja seurakuntayhtymän kanssa. Sähkön hinta on sidottu pörssisähköön siten, että hinta muuttuu enintään kymmenen kertaa vuodessa. Sähkön toimittajaksi on valittu kilpailutuksen kautta Oomi, jonka kautta myös Lahti Energia myy nykyään sähkönsä.

Yhteishankinnan määrä on ollut 81 gigawattia vuodessa. Sähköä kilpailuttavat kuluttajat ovat tottuneet puhumaan enemmän kilowateista. Niitä menee 81 gigawattiin yhteensä 81 miljoonaa.

Viime vuonna pörssisähkö maksoi keskimäärin noin yhdeksän senttiä, minkä perusteella kaupungin tekemän yhteishankinnan arvo olisi ollut reilut seitsemän miljoonaa euroa.

 Sellaisia keinoja pitää löytää, ettei tule uusia ongelmia.

Pörssisähkön hinta on noussut yli 20 sentin luokkaan, hetkellisesti huomattavasti korkeammaksikin, ja talvella hintojen on arvioitu nousevan uusiin korkeuksiin.

Vaikuttaakin väistämättömältä, että kaupungin sähkökuluihin on tulossa miljoonien eurojen korotus. Summassa merkittävä osa voi toki lopulta kilistä Lahti Energian kassaan, mutta se on laiha lohtu kiinteistöjen käyttäjille. Joutuuko tilakeskus siis korottamaan vuokria, mikä näkyy lopulta esimerkiksi koulujen rahatilanteessa?

– Todennäköisesti ei, yritetään keksiä muuta, Arola sanoo.

Muut toimenpiteet tarkoittavat erilaisia energiansäästökeinoja. Urakka ei tosin ole ihan yksinkertainen, koska energiankäytön tehostamista on tehty jo pitkään. Esimerkiksi lämmitysenergian käyttöä on onnistuttu tehostamaan noin viidenneksellä verrattuna vuosituhannen alun kulutukseen.

– Helpot keinot on jo otettu pois, Arola toteaa.

Kaikkia kiviä ei kuitenkaan ole vielä käännetty. Arola väläyttää mahdollisena säästökeinona esimerkiksi huonelämpötilan laskua.

Sähkönsäästössä ei ole enää paljon saavutettavissa valaistukseen puuttumalla, koska nykyiset led-lamput ovat energiatehokkaita. Niinpä katse kääntyy talotekniikkaan, kuten ilmanvaihtoon. Tässäkin tarvitaan tosin harkintaa, sillä liiallinen ilmanvaihdosta tinkiminen voi johtaa sisäilmaongelmiin.

Kaupungin sähkökuluihin on tulossa miljoonien eurojen korotus.

– Sellaisia keinoja pitää löytää, ettei tule uusia ongelmia. Esimerkiksi koulun ollessa tyhjänä ilmanvaihdon ei tarvitse olla ihan täysillä, Arola kuvailee.

Nykyisillä sähkön hinnoilla kaupungin rakennuksiin voi myös ilmestyä entistä enemmän aurinkopaneeleja. Paneelien takaisinmaksuaika on nyt lyhentynyt tuntuvasti sähkön hinnan noustessa.

– Kyllä se muuttaa tilannetta, Arola arvioi.

Tähän astikin niiden mahdollisuutta on selvitetty esimerkiksi kouluhankkeiden yhteydessä. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että aurinkoenergiaa on saatavilla eniten kesäkaudella, kun koulut eivät ole käytössä.

– Maailma on muuttunut siinäkin mielessä, että nykyäänhän sähköyhtiöt ostavat ylijäämäsähköä, Arola muistuttaa.