Lahden Kortteliliiga ry:ssä eletään historiallisia aikoja. Merkittävän uran yhdistyksen toiminnanjohtajana tehnyt Jake Ropponen jää eläkkeelle, ja hänen seuraajakseen on valittu liigalaisille tuttu kasvo Timo “Tipi” Tuomola.
– Hyvät fiilikset. Aikansa kutakin ja parempi luopua nyt, kun on vielä vähän hengissä, Ropponen toteaa hymy huulilla. Hän tuli liigan kuvioihin 1970-luvun alussa jalkapalloillen ja eteni pian johtokuntaan ja siitä ylöspäin.
– Valtikan vaihtoa on tehty hiljalleen puoli vuotta, ja perehdytys jatkuu vielä. Työkaveri Janiboi (Kapa Kallio) opetti teroittamaan kynät ja keittämään kahvia, Jake opetti käyttämään kumia, Tuomola vitsailee.
Tuomola päätyi Kortteliliigaan vuonna 1985, aloittaessaan lukiolaisena kaukalopallon. Hän toimi lähes 30 vuotta kuljetusalan yrittäjänä, kunnes valikoitui toimenkuvaan Kortteliliigan pyytämänä.
– Ensi kerran kysyttiin jo yli vuosi sitten, mutta silloin ehkä vähän naureskelin, joten ei ollut mitään syytä vaihtaa kuljetushommista. Jäin pohtimaan hyviä ja huonoja puolia, ja päätin ottaa tämän enemmän haasteena kuin pelkkänä työpaikkana, hän valottaa.
Toiminta on kehittynyt vuosikymmenien saatossa huimasti. Pelaajille olennainen informaatio on nettiaikakaudella jokaisen ulottuvissa. Lajejakin on tullut ja mennyt, mutta yksi asia on pysynyt muuttumattomana.
– Kaveriporukassa pelaaminen on pysynyt vuodesta toiseen ihan samana. Se on se kallio, mille toimintaa rapataan. Suurin ansioni on varmaan se, että olen malttanut sen verran pidätellä itseäni ja antanut fiiliksen kummuta jäsenistöstä, jolloin he ovat päässeet toteuttamaan itseään, Ropponen kertoo.
– Toiminta näyttäisi menevän hyvin vanhemmilta lapsille, kun ei ole kyse kilpaurheilusta, vaan voi vaan harrastaa. Tavoitteena onkin saada hivutettua jäsenmäärää koronavuosien jälkeen taas korkeammaksi, Tuomola jatkaa ja kertoo pohtineensa myös uusia lajeja liigan ohjelmistoon.
– Esimerkiksi darts voisi toimia.
– Kortteliliiga on kasvutarina. Lahti on omalla tavallaan riittävän kompakti tähän. Helsinkiin hukkuisimme ja Rovaniemellä voisimme olla taas liian kova sana, Ropponen pohtii.
Eläkepäiviä Ropponen tulee viettämään rakkaan harrastuksensa, mölkyn, parissa.
– Korostan, että minulla on vaimo, joka on kaikki nämä vuodet seissyt rinnallani, vaikka urani on vienyt toisinaan paljonkin aikaa, Ropponen naurahtaa.
– Tämä on ollut minun elämäntyöni, eikä voi kuin toivoa, että mahdollisimman moni jäsen on tyytyväinen.
Toiminnanjohtajan pesti taas avaa Tuomolalle alanvaihdon myötä uuden sivun elämässä.
– Kliseisesti voi sanoa, että kohtuullisen isoihin saappaisiin astutaan, vaikka toki tiedän mihin ryhdyn. Onneksi on paras mahdollinen perehdyttäjä, hän kiittelee.