Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Suomen raideleveydet uusiksi? – sen jälkeen itärata vieläkin typerämpi idea

EU:n komissio synnytti puheenaiheen esittämällä, että Suomi rakentaisi uudet junaratansa eri leveydellä kuin nykyiset. Suomessahan on ollut käytössä suunnilleen sama raideleveys kuin Venäjällä. Lähes kaikkialla muualla EU:ssa käytetään noin yhdeksän senttiä kapeampaa raideleveyttä. Samalla Suomi tekisi suunnitelman siitä, miten koko nykyinen rataverkko muutettaisiin yleiseurooppalaiseen leveyteen.

Komission ajatuksena on, että raiteiden leveydet yhtenäistettäisiin koko EU-alueella lukuun ottamatta Irlantia, josta ei mene rautatieyhteyksiä muihin maihin. Idea on saanut vauhtia sodan myötä, erilaisten raideleveyksien ongelmallisuus on nähty esimerkiksi Ukrainan viljakuljetuksia järjestettäessä.

Teoriassa idea on ihan näppärä. Rakennetaan tunneli Tallinnaan, minkä jälkeen Helsingistä pääsee uuden Rail Baltica -yhteyden kautta nopealla junakyydillä Keski-Eurooppaan ja vaikka Välimeren rannalle. Myös Ruotsin läpi Norjan satamiin meneviä kiskoja voisi hyödyntää uudella tavalla. Se voisi olla käyttökelpoinen ominaisuus poikkeusoloissakin, nyt kun Itämerestä on tulossa Naton sisämeri.

Itäradan aikasäästö tuhraantuisi kaluston vaihtoon.

Siihen se houkuttelevuus sitten jääkin. Raideleveyksien muutoksista aiheutuisi niin isot kustannukset, että ajatus ei ole kannattava edes pidemmällä aikavälillä. Raiteiden lisäksihän pitäisi uusia myös junakalustoa.

Kokonaislasku nousisi väistämättä useisiin miljardeihin. Investointi olisi järjetön, koska kaikesta huolimatta Suomi olisi edelleen rautatieliikenteen näkökulmasta saari. Ei ole realistista olettaa, että suorat junayhteydet muualta Euroopasta lisääntyisivät tänne oleellisesti, vaikka kiskojen leveys muuttuisi.

Kaikesta päätellen suomalaisten raideleveyksien muuttaminen on vielä monen mutkan takana eikä se ehkä toteudu koskaan, sillä viimeisimpien tietojen mukaan Suomi voi jäädä pois hankkeesta, jos se ei ole taloudellisesti kannattava.

Järjettömältä kuulostavassa ehdotuksessa olisi kyllä yksi hyvä puoli. Alustavien tietojen mukaan vaatimus uudesta raideleveydestä koskisi vireillä olevia uusia ratahankkeita, kuten Helsingistä Tampereella suunniteltua Suomi-rataa ja Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan suunniteltua Itärataa.

Jälkimmäinen hankehan on taloudellisesti täysin kannattamaton ja myös Lahden seudun tulevaisuudennäkymien kannalta hyvin tuhoisa, koska se jättäisi Lahden valtakunnallisen verkon sivuraiteelle.

Vaan miten kävisikään, jos itäradan junat kiitäisivät yleiseurooppalaisella raideleveydellä Kouvolaan, minkä jälkeen rataverkko jatkuisi pidemmälle Itä-Suomeen nykyisellä raideleveydellä?

Vastauksen keksiminen ei ole rakettitiedettä. Itäradan avulla saavutettava mitätön kymmenen minuutin aikasäästö tuhraantuisi käytännössä siihen, kun Kouvolassa pitäisi vaihtaa junakalustosta toiseen. Siinä tapauksessa kenenkään olisi mahdotonta esittää uskottavia perusteluita investoinnille – ovathan ne jo tähänkin asti olleet pitkälti mielikuvituksen varassa. Siitä hankkeesta olisi syytä tehdä ainoa oikea johtopäätös täysin riippumatta siitä, mitä raideleveyksien kanssa käy.