Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ämpärillinen | Onko Päijät-Hämeen tulevaisuus XS, M vai XXXXXL?

Nykyään on tapana havainnollistaa mitä erilaisimpia asioita vaatekokojen avulla. Esimerkiksi eräs operaattori nimennyt nettiliittymänsä siten, että hitain ja halvin liittymä on nimeltään S ja kaikkein nopein laajakaista on saanut kirjaimet XXL. Siitä välistä löytyy tietenkin sitten myös vaihtoehdot M, L ja XL.

Ei tuo vaatekokoajattelu ole ihan vierasta meille lehdentekijöillekään. Keväällä toteutetun lehtiuudistuksemme yhteydessä eri kokoiset jutut nimettiin vaatekokojen mukaan. Tyypillinen sivun pääjuttu on M-kokoa ja aukeaman yli levittäytyvä kokonaisuus saattaa olla jo L tai XL. Kaikkein pienimmät parin virkkeen pituiset tekstinpätkät ovat XSS-juttuja.

Selailemme työssämme joka viikko tuollaisia vaatekokolistoja, kun valitsemme sivulle meneville jutuille sopivia juttupohjia käyttämämme järjestelmän valikoista.

Nyt vaatekoot on otettu käyttöön myös vähän isommissa yhteyksissä. Päijät-Hämeen tulevaisuutta on hahmoteltu vuoteen 2060 asti Lahden kaupunkiseutusuunnitelmassa ja Päijät-Hämeen rakennemallissa, joiden luonnokset ovat parhaillaan nähtävillä ja kommentoitavina Päijät-Hämeen liiton nettisivuilla. Asiakirjoissa on hahmoteltu maakunnalle kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta: XS, M ja L.

Pienin vaihtoehto hahmottelee hiljalleen etenevää näivettymisen kierrettä, jonka myötä maakunnan väkiluku pienenee 12 prosenttia nykyisestä vuoteen 2060 mennessä. Toisin sanoen täällä olisi silloin noin 180 000 ihmistä, kun viime vuoden lopussa meitä oli noin 205 000. Oletus perustuu siihen, että metropolialueen ylivoimainen vetovoima hiivuttaa Päijät-Hämeen omaehtoista elinvoimaa ja maakunnan kehitys jatkuu viime vuosien trendiä mukaillen.

Toista ääripäätä edustaa XL-vaihtoehto, jonka mukaan Lahden seutu sulautuu samaan kaupunkialueeseen Helsingin metropolialueen kanssa ja pääsee mukaan ”superkasvuun”. Tulomuutto räjähtää ja täällä asuu vuonna 2060 peräti 20 prosenttia enemmän väkeä kuin nyt, tarkalleen 243 700.

Välimallin vaihtoehto M on myös perusviritykseltään positiivinen. Alueen väkiluku kasvaa vajaan 40 vuoden aikana neljä prosenttia, eli vuonna 2060 maakunnassa olisi noin 213 000 asukasta. Paikallinen elinkeinoelämä ja korkeakoulutoiminta on verkottunut hyvin pk-seudulle, mikä tuo tänne uutta yritystoimintaa. Kasvava joukko lapsiperheitä muuttaa ruuhkautuvalta pääkaupunkiseudulta Päijät-Hämeeseen paremman elinympäristön laadun, edullisemman asumisen ja helpommin saavutettavien lähipalvelujen houkuttelemina.

Hyvä on, otetaan saman tien tavoitteeksi XXXXXL-­malllin tulevaisuus.

Mikä noista vaihtoehdoista tuntuu todennäköiseltä tai toivottavalta? Päijät-Hämeen liitto haluaa asiasta lausuntoja elokuun loppuun mennessä, minkä jälkeen suunnitelmat etenevät lopulta hyväksyttäviksi alueen kunnanvaltuustoihin ja maakuntavaltuustoon. Ajatuksena on, että suunnitelmat toimivat pohjana muun muassa kuntien yleiskaavojen laadinnalle.

Suunnitelmat ovat suunnitelmia, mutta todellisuudessa toteutuva väestönkehitys riippuu lukuisista eri muuttujista. Osaan niistä voimme vaikuttaa omilla päätöksillämme, mutta emme tietenkään ihan kaikkeen.

Olennaisinta on tehdä sellaisia päätöksiä, jotka tukevat kasvua, mutta eivät kuitenkaan perustu täysin katteettomiin odotuksiin ja kohtuuttomaan riskinottoon verorahoilla. Kannustavasta esimerkistä käy vaikkapa Pippo-Kujalan yritysalue, jonka tontteihin tehdyt investoinnit ovat nyt maksamassa moninkertaisesti itseään takaisin muun muassa Fazerin tehdasratkaisun myötä.

Päijät-Hämeen vaatekokotaulukossa pistää silmään, että sieltä välistä puuttuu pari tyypillistä koko: S ja L. Se on ihan ymmärrettävää, koska selkeyden vuoksi tuollaiseen tulevaisuushahmotelmaan ei kannata tunkea ihan loputtomasti erilaisia vaihtoehtoja.

Vahva veikkaukseni kuitenkin on, että Päijät-Hämeen tulevaisuus voisi hyvinkin isolla todennäköisyydellä olla mallia S, eli jotain suunnitelmissa hahmoteltujen XS:n ja M:n väliltä. Se tarkoittaisi sitä, että viime aikoinakin nähdyillä positiivisilla signaaleilla on kyllä piristävä vaikutus alueen kehitykseen, mutta isot trendit eivät kuitenkaan muuksi muutu. Syntyvyys pysyy alhaalla ja Suomi pakkautuu entistä harvempaan kasvukeskukseen.

Vaatekoko L eli M:n ja XL:n välimalli voisi puolestaan olla Päijät-Hämeelle sopivan kunnianhimoinen tavoite. Ei liian epärealistinen, mutta kuitenkin riittävän kunnianhimoinen, jotta nykytilaa ja sen pohjalta arvioitua kehitystä ei oteta itsestäänselvyytenä. Ajatellaan isosti ja tartutaan mahdollisuuksiin, sortumatta kuitenkaan ylimitoitetun haihattelun innoittamiin virheinvestointeihin.

Vaatekokoihin läheisesti liittyvä termi on painoindeksi. Se voi äärimmäisissä tapauksissa kertoa esimerkiksi vaarallisesta aliravitsemuksesta tai sairaalloisesta lihavuudesta. Sellaisia tilanteita kannattaa jokaisen meistä välttää parhaamme mukaan, ja sama logiikka toimii myös maakuntien tulevaisuudesta puhuttaessa.

Raju näivettyminen tuo tullessaan vain kurjuutta, mutta ei hallitsematon kasvukaan ole ongelmatonta. Siitä välistä löytyy paljon sopivia vaatekokoja, joissa on hyvä elää, kunhan on sinut asian kanssa ja toimii oman kokonsa mukaisesti. S-koon muskeleilla ei kannata välttämättä ladata salilla penkkiin 150 kilon painoja. Niinpä Lahdenkaan ei kannata ihan vielä rakennella raitioteitä, vaikka se Tampereen esimerkin innoittamana tuntuisi houkuttelevalta. Palataan tarvittaessa asiaan onnistuneen kasvupyrähdyksen jälkeen.

Ja oma merkityksensä on aina myös sillä, kuinka paljon painosta on rasvaa ja kuinka paljon lihasta. Pienikin voi olla yllättävän pippurinen, mikä hyvin tiedetään esimerkiksi vireimmissä maalaiskylissä.

Joku saattaa kaikesta edellä kerrotusta huolimatta olla edelleen sitä mieltä, että lisää kunnianhimoa tarvitaan ja alueen kasvutavoitteissa pitäisi asettaa rima niin korkealle kuin mahdollista.

Hyvä on, otetaan saman tien tavoitteeksi XXXXXL-malllin tulevaisuus.

Viittaan tässä yhteydessä suunnitelmaan, jonka mukaan Saudi-Arabia aikoo rakentaa 170 kilometriä pitkän megakaupungin, joka sijoittuu kahden rakennuksen väliin. Rakennuksilla olisi korkeutta jopa 500 metriä ja niiden välissä olisi vain pari sataa metriä leveä kaistale. Kaupungissa ei olisi autoja, mutta maan alla menevän supernopean joukkoliikenteen avulla kaupungin päästä päähän olisi mahdollista matkustaa 20 minuutissa.

Hieman lyhyempi versiohan napsahtaisi kätevästi Helsingin ja Lahden väliin, suunnilleen Viikistä Renkomäen liittymään, tarvittaessa voidaan käyttää laajennusmahdollisuus Heinolaan asti. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Saudi-Arabian megakaupungissa rakennusten väliin mahtuisi muun muassa jalkapallostadion, joten Kisapuisto-suunnitelmatkin kannattaa piirtää vielä kerran uusiksi.