Vesi järvessä oli niin sakeaa, että siihen pystyi kirjoittamaan – lisää Vesijärvi-kummeja kaivataan jatkamaan vuosikymmenten työtä puhtaan järven puolesta

Eräänlainen ympyrä on lähivuosina sulkeutumassa Vesijärvellä, kun rannan viimeinenkin tehdas siirtyy Lahden Niemestä pois avaten kirjaimellisesti uusia näkymiä ja asuinmahdollisuuksia niin ihmisille kuin eläimistöllekin.

Pitkälle parempaan suuntaan on päästy takavuosikymmenistä, jolloin teollisuuden myrkyt, vessanpönttöjen likavedet ja maatalouden lannoitteet vyöryivät valtoimenaan järveen.

Tämän on todistanut myös hollolalainen Kirsti Simola, joka lapsena oppi Vesijärvessä uimaan ja on asunut viime vuosikymmenet järven rannalla Vähäselällä.

– Olen nähnyt Vesijärven vihreimmillään, ja kun se oli täysin käyttökelvoton.

– Levä oli veden pinnalla niin paksua, että siihen pystyi kirjoittamaan, Simola muistaa järven tilaa, johon 1970-luvulla havahduttiin.

Sittemmin Vesijärveen on kohdistettu tusinan verran erilaisia toimenpiteitä, kuten hapetusta, hoitokalastusta, niittoa ja ruoppausta. Itse asiassa Vesijärvestä alkanut hoitaminen on laajentunut kattamaan jo useita järviä ja jokia.

Yksi tapa tukea tätä toimintaa on ryhtyä Vesijärvi-kummiksi, joka on vuonna 2007 perustetun Vesijärvi-säätiön ylläpitämä tukimuoto. Sari-Anna Vilander ja Pertti Hietamies ovat Kirsti Simolan tavoin olleet kummeja jo kymmenisen vuotta.

– Tässä on niin hienoa tehdä aamulenkkiä ja seurata luontoa, ihastelee Hietamies, joka on vanhemmalla iällä kotiutunut Ankkurin alueelle.

Päivittäisellä lenkillään hän seurailee rannalta muun muassa joutsenten ja silkkiuikkujen pesimäpuuhia.

Se on ympäristöstä ­vastuun ottamista.

– Kohta tulee uusia poikasia taas.

Työurallaan hänelle tuli rakentamisen ohella tutuksi Pietarin jätevesiongelman ratkaiseminen.

– Huomattava kehitys on myös Suomenlahdessa tapahtunut. Siitä näin, kuinka hyödyllistä on varjella vesistöjä.

– Insinöörit yleensä pilaavat ympäristöä, joten itse olen päättänyt olla mukana korjaamassa niitä jälkiä, Hietamies naurahtaa.

Vaikka vesi on silmin nähden kirkastunut, riittää silti vielä tehtävää.

– Yksi ongelma on rantojen kaisloittuminen, Sari-Anna Vilander tietää.

Hänkin muistaa Mukkulassa vietetyn lapsuuden ja varoitukset siitä, että Vesijärven veteen mennessä ”tulee vihreäksi”. Sittemmin rantamökin omistajana Hollolan Vaaniassa pulmana oli naapureiden haluttomuus osallistua rannan niittoihin.

– Kun oma ranta oli hoidettu, tuli naapureiden puolelta mutaa tilalle, hän harmittelee.

– Usein ajatellaan, että joku muu tekee, mutta se joku on niin ylityöllistetty. Jos jokainen laittaisi edes euron tai kympin, se olisi iso raha. Se on ympäristöstä vastuun ottamista, Vilander rohkaisee.

Mielikuva on jo muuttunut matkailussa ja markkinoinnissa, jonka parissa Simola on tehnyt pitkän päivätyön. Juuri ennen haastattelua koko kansan tuntema juontaja Jaajo Linnonmaa oli hehkuttanut radiossa uuden ravintolansa näkymiä Lahden satamassa.

Vesijärven tila säteilee koko maakuntaan.

– On tavallaan uusi asia, että Lahti on järvenrantakaupunki, vaikka tämä on aina ollut sitä, Simola kiteyttää muutoksen virkistyskeitaaksi.

Nyt kummeja mietityttää, mihin kannattaisi eniten satsata, ja mistä saataisiin lisää kummeja nykyisten noin 170:n vuosimaksun maksaneen lisäksi.

– Suurin osa kummeista on Vesijärven läheltä, mutta osa on myös mökkeilijöitä tai sellaisia, joilla järvi oli lapsuudessa tärkeä, vaikka ei nykyään sen äärellä asuisikaan, kertoo Vesijärvi-säätiön assistentti Anne-Mari Räihä.

Kummiutta on esitelty tapahtumissa, messuilla ja niillä elämänaloilla, joihin kummeilla on kontakteja. Kummiuden voi antaa myös lahjaksi.

– Viisisataa kummia olisi hyvä tavoite, Sari-Anna Vilander tuumii.

– Kouluissahan on nyt käyty, ja se on tärkeä osa tätä työtä. Lapsillehan tämä kaikki jää, Pertti Hietamies muistuttaa.

Tutustu Vesijärvi-säätiöön ja Vesijärvi-kummiuteen osoitteessa www.vesijarvi.fi

40

Vesijärven syvimmässä kohdassa vettä on 40 metriä.

6,06

Vesijärven keskisyvyys on vähän yli kuusi metriä.

Vesijärvi-kummit

Vesijärven ja useiden muiden läheisten järvialueiden hoidosta vastaa Vesijärvi-säätiö.

Vesijärvi-kummeja on tällä hetkellä noin 170.

Vesijärvi-kummiksi voi liittyä kuka tahansa järvienhoidon tukemiseksi maksamalla 40, 60 tai 100 euron vuosimaksun.

Vesijärvi-säätiön perustivat vuonna 2007 Esan kirjapaino Oy, Kemppi Oy, Lahden Teollisuusseura ry, Lahden kaupunki ja Asikkalan ja Hollolan kunnat.