Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Valkoposkihanhien karkotus toiminut – hanhet ovat oppineet, että valvotuille uimarannoille ei kannata rantautua

Uutisoimme huhtikuussa hankkeesta, joka tähtää valkoposkihanhien karkottamiseen Ankkurin ja Mukkulan ranta-alueilta. Hankkeen käytännön toteutuksesta huolehtivan Inspis ry:n toiminnanjohtajan Maksim Gladostsukin mukaan kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan.

– Tällä hetkellä ranta-alueilla on aiempaa vähemmän hanhia eli selkeästi tavoitetta kohti ollaan menossa. Lahtelaisilta on eri kyselyissä tullut enemmistötoive hanhien karkottamiseksi, joten voidaan sanoa jo tässä vaiheessa saavutettujen tulosten olevan selkeästi toivottuja.

Karkotuksessa käytetään monenlaisia menetelmiä, ja ne toteutetaan valkoposkihanhien suojelua kunnioittaen.

– Osoitamme hanhille kyseisten rantojen olevan paikkoja, joissa on niille häiriötekijöitä, ja missä ei ole niille ravintoa. Eläin tajuaa aika pian jo biologisten tekijöiden puolesta, että kohta tulee nääntyminen, ja alkaa etsiä uutta paikkaa. Tähän logiikkaan perustuvat kaikki käyttämämme menetelmät.

Tuorein innovaatio Lahden alueen hanhiongelman kitkemiseksi on dronekarkotus, jota Gladostsuk esittelee hankkeen videomateriaalista. Mukkulan rannalla kuvatusta videosta havaitaan, että jo dronen läsnäolo yläilmoissa saa hanhet kaikkoamaan; laitetta ei siis tarvitse ohjata kymmentä metriä lähemmäs parvea. Vedessä olevat linnut reagoivat lähtemällä automaattisesti järveä, ei rantaa kohti.

– Samalla taktiikalla hanhet oppivat, ettei näihin paikkoihin ole järkevää rantautua, jolloin meidän karkotustyö tehostuu.

Tavoite on, että ihmisillä ja linnuilla on mahdolli­simman hyvä olla.

Inspis ry:n toiminnanjohtaja Maksim Gladostsuk

– Mukkulan rannassa hanhia ei ole näkynyt lähiaikoina enää ollenkaan. Muutama on lentänyt yli, mutta ne eivät ole yrittäneet edes rantautua, jatkaa dronevastaava Arttu Kivimäki Inspikseltä.

– Mannerheimin linjamme pitää, keventää Gladostsuk.

Karkotustoimista tehdyn nimettömän eläinsuojeluilmoituksen myötä kunnan valvontaeläinlääkäri on tulossa tarkastamaan toimintaa. Yhdistys on tyytyväinen tästä yhteistyöstä, sillä tarkastuksella uskotaan päästävän todentamaan hankkeen tapahtuvan täysin määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

– Ihmisillä on mielikuva, että lennetään kahteensataan metriin ja ammuskellaan hanhia. Todellisuus on, ettei hanhien lähelle tarvitse dronella edes mennä. Ranta-alueilla riittää, että kävelemme huomioliiveissä niitä kohti, sillä ne ovat oppineet reagoimaan liivien räikeisiin väreihin ja lähtevät eteenpäin.

Hanke työllistää viisi nuorta Inspiksen kautta. Yhdistys tarttui hankkeeseen, koska sen tavoite nuorten työllistämisen lisäksi on lähiympäristön kehittäminen.

Kesäisin esimerkiksi Pikku-Veskun viihtyisyys on laskenut, sillä eläinten jätökset ovat tehneet viheralueista käyttökelvottomia. Hankkeen alussa pohdittiin riittäisikö alueiden siivoaminen, mutta se olisi vaatinut ympärivuorokautista työtä.

– Se taas ei olisi ollut eläinten, eikä ihmisten etu. Työvuoroissa suoritamme häätötoimia vain ranta-alueilla ja vedessä, mutta alueiden yleistä kunnossapitotyötä teemme myös puistoissa, valottaa Gladostsuk.

Alueiden käyttäjiltä tulleesta palautteesta huokuu tyytyväisyys ja Inspiksen saama palaute on ollut muutenkin positiivista.

Huolta on herättänyt riski hanhiemojen ja -poikasten erkaantumisesta häätötoimissa. Gladostsukin mukaan haitta on karkotustoimissa kuitenkin pienempi kuin esimerkiksi lenkkeilijän säikäyttäessä linnut erilleen. Parvia ei nimittäin säikäytellä vaan niitä ohjataan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti toisaalle.

– Aiemmin pahimmassa tapauksessa lintu on saattanut joutua kontaktiin pyöräilijän tai koiran kanssa, mikä ei sekään ole kenenkään etu.

Nyt työntekijät raportoivat päivittäin tehdyistä toimista sekä hanhien lukumäärästä, ja tätä tietoa kootaan aktiivisesti yhteen. Kerran kolmessa viikossa kokoontuu ohjausryhmä arvioimaan ja keskustelemaan lokakuussa päättyvän hankkeen etenemisestä.

Saadun tiedon pohjalta arvioitavaksi ylemmille tahoille jää, toteutetaanko vastaavia hankkeita jatkossakin Lahdessa tai muualla Suomessa.