"En unohda sitä päivää" – puolustuspolitiikkaan erikoistuneen kansanedustaja Mika Karin kevään aikataulut menivät uusiksi aamuöisellä lentokentällä

Elämme historiallisia päiviä, kun presidentin ja pääministerin odotetaan pian ilmoittavan Nato-jäsenyyttä puoltavat kantansa. Isojen johtajien ilmoituksia odotellessa oman kantansa kertoo lahtelainen kansanedustaja Mika Kari (sd.), joka on profiloitunut valtakunnallisessakin julkisuudessa demareiden johtavaksi puolustuspolitiikan asiantuntijaksi istuttuaan eduskunnan puolustusvaliokunnassa jo vuodesta 2011.

–Viime vuoden puolella tein jo arvion, että mikäli Venäjä päätyy käyttämään sotilaallista voimaa Ukrainassa, se pakottaa Suomen käymään Nato-keskustelun, monestakin syystä johtuen. Kyllä minä tulen Nato-jäsenyyden puolesta äänestämään, Kari sanoo.

Päätös ei ollut yksinkertainen läpihuutojuttu.

– Olen ollut vankkumaton oman puolustusratkaisumme, sotilaallisen liittoutumattomuuden ja vahvan oman puolustuksen kannattaja vuosikymmeniä, kuten 80 prosenttia suomalaisista on ollut eri mittausten mukaan, Kari kommentoi lehdellemme.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomelle ei kuitenkaan jäänyt Karin mukaan vaihtoehtoja. Tähän johtopäätökseen hän on tullut mietittyään asiaa lukuisista näkökulmista.

– Tämä on kultavaa’alla punnintaa. Niin pienistä hipuista se pohdinta koostuu. Mitä enemmän tietää asiasta, mitä syvemmälle pääsee tiedon äärelle, sitä tarkempaa pohdinta on.

Tämä on kultavaa’alla punnintaa.

Punninta eteni intensiiviseen vaiheeseensa aamuyöllä 24. helmikuuta, jolloin Euroopan turvallisuusmaisema muuttui perusteellisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kari oli tuolloin herännyt neljältä lähteäkseen Pariisiin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen konferenssiin. Matkalla kentälle tuli ensimmäisiä tietoja hyökkäyksen alkamisesta ja lopulta Kari ajoi Helsinki-Vantaan lentokentän parkkihallin ympäri kääntääkseen auton nokan uudelleen kohti eduskuntaa ja aamulla järjestettävää puolustusvaliokunnan kokousta.

– En unohda sitä päivää.

Alkoi ajanjakso, jonka aikana Kari ei sanojensa mukaan ole nähnyt paljon päivänvaloa, kun aika on mennyt kokouksissa muun muassa eduskunnan turvasuojatuissa tiloissa. Vaikka kevään käänteet ovat dramaattisia ja historiallisia, Suomen todennäköisen Nato-jäsenyyden myötä ei Karin mukaan tapahdu isoa muutosta puolustusvoimien arjessa. Tekninen yhteensopivuus Naton kanssa on hoidettu kuntoon viimeisen 28 vuoden aikana. Merkittävimmät muutokset tapahtunevatkin esikuntatoiminnoissa, kuten puolustussuunnittelussa, jota tehtäisiin jatkossa yhdessä puolustusliiton muiden jäsenmaiden kanssa.

Kari korostaa, että kaiken perusta on edelleen suomalaisten maanpuolustustahto ja isänmaanrakkaus. Siitä on syytä pitää kiinni myös Nato-jäsenenä.

– Mikromurtumia tähän maanpuolustuksen perustaan ei pidä päästää syntymään. Se tarkoittaa sitä, että niillekin henkilöille, jotka eivät voi ensin hyväksyä ratkaisua, pitää antaa aikaa hyväksyä tämä ratkaisu ja mahdollisuus tulla puolustusratkaisumme taakse sitten ajan myötä.

Karin mukaan uusi puolustusratkaisu tarkoittaa sitä, että huonoina hetkinä on enemmän tukea saatavilla.

Prosessi on tiivis ja aikataulu on tiukka.

– Suomi ei tulevaisuudessakaan muodosta uhkaa kenellekään. Me teemme omia ratkaisujamme meidän puolustuksen varmistamiseksi ja yhteiskunnan rauhan ylläpitämiseksi.

Kaiken myllerryksen yhtenä tahattomana pienenä sivujuonteena on sekin, että puolustuspolitiikkaan erikoistuneen kansanedustajan näkyvyys on aivan toista luokkaa kuin rauhallisempina aikoina, jolloin asia ei jaksa suurta yleisöä juuri hetkauttaa. Kuinka ollakaan, juuri asiasta puhuessamme Ylen valtakunnallisen politiikan toimituksen toimittaja tavoittelee Karia.

Kollegan soiton jälkeen on aika esittää näkyvyyteen olennaisesti liittyvä kysymys. Oletko jo päättänyt ehdokkuudestasi ensi vuoden eduskuntavaaleissa?

– Olen ehdolla seuraavissa vaaleissa, se on ollut tässä selvää. Ehkä vielä enemmän tämä maailmantilanne on tehnyt siitä itselle sellaisen vastuukysymyksen. Kriisin vaikutukset ovat pitkäkestoiset, nyt tarvitaan vakautta ja kykyä rakentaa kaikille turvallista yhteiskuntaa, Kari sanoo ja kertoo samalla ensimmäistä kertaa julkisesti ehdokkuudestaan.

Hyvinvointialueen johtajan valinnassa ”riman pitää olla korkealla”, toteaa aluevaltuuston puheenjohtaja Kari

Tommi Berg

Kansanedustajan työn ja suurten puolustuspoliittisen ratkaisujen lisäksi Mika Karilla on riittänyt kevään mittaan kiireisiä viikkoja paikallispolitiikassa. Kari toimii ensi vuoden sote-uudistukseen valmistautuvan Päijät-Hämeen ensimmäisen aluevaltuuston puheenjohtajana ja Lahden kaupunginvaltuutettuna. Etenkin aluevaltuuston puheenjohtajan tehtävässä riittää nyt töitä, kun Päijät-Hämeeseen pitää löytää uusi hyvinvointijohtaja. Tehtävään jo valittu Marina Erholahan päätti viime viikolla siirtyä Pirkanmaalle vastaavaan tehtävään.

– Prosessi on tiivis ja aikataulu on tiukka, mutta riman pitää olla korkealla. Laadusta ei lähdetä tinkimään, Kari linjaa johtajavalintaa, joka on tarkoitus tehdä kesäkuun loppuun mennessä.

Kari muistuttaa, että hyvinvointijohtaja saa johdettavakseen maakunnan suurimman organisaation, johon kohdistuu haasteita monelta suunnalta. Henkilöstötilanteessa on omat vaikeutensa, kuten kaikkialla muuallakin. Samanaikaisesti riittää taloudellisia ja toiminnallisia haasteita, jotka korostuvat Päijät-Hämeessä sosiaalisten ongelmien, kuten työttömyyden, syrjäytymisen ja päihdetilanteen vuoksi.

– Yksi henkilö ei näitä korjaa, siihen tarvitaan koko yhteiskuntaa, mutta johtajan osaaminen ja kyky saada koko organisaatio puhaltamaan yhteen hiileen ovat nyt niitä keskeisiä kysymyksiä, joita mietitään.

Sopivia ehdokkaita saattaa löytyä myös heistä, jotka ovat tavoitelleet muiden hyvinvointialueiden johtopaikkoja.

– Se että joku ei ole tullut valituksi jollakin alueella, ei tee hänestä epäsopivaa jollekin toiselle alueelle, Kari toteaa.

Viime viikkoina paikallisia hyvinvointialuepäättäjiä ehtivät huolettaa tiedot, joiden mukaan alueilta siirtyisi rahoitusta yliopistosairaaloille. Se olisi tarkoittanut Päijät-Hämeelle 13 miljoonan euron menetystä. Nyt asiassa on otettua ainakin aikalisä.

– Uskon ja toivon, että tähän löytyy alueita paremmin huomioiva rahoitusehdotus. Se ei voi olla niin, että alueilta otetaan pois näin mittavia panostuksia. Uskon, että siihen löytyy toisenlainen keino, Kari toteaa Helsingin suunnalla käymiensä keskustelujen rohkaisemana.