Työtodistukset jäivät pommitettuun kotiin – paperisodan nopeuduttua ukrainalaisten uutena haasteena on työn saaminen

Sotaa paenneet ukrainalaiset voivat osaltaan auttaa Lahden seudun yritysten työvoimapulaa, mutta se vaatii myös rekrytoinnin tapojen päivittämistä, patistaa yrittäjä Sirpa Kilpeläinen henkilöstöpalveluita tarjoavasta Eezy Lahdesta.

Kilpeläinen on ammatillisen asemansa ohella yksi ukrainalaisia auttavan Sammonkadun vapaaehtoiskeskuksen perustajista. Kotiutumista ovat hankaloittaneen muun muassa Suomen hitaat lupakäytännöt.

– Byrokratia helpottui huomattavasti, kun enää ei tarvitse odottaa viikkoja siihen, että voi aloittaa työt, Kilpeläinen viittaa huhtikuun alun lakimuutokseen.

Sen jälkeen ukrainalaiset ovat voineet rekisteröityä poliisiasemalla ja saada tilapäiseen suojeluun perustuvan todistuksen, joka on samalla työlupa.

Lahdessa on nyt varovaisen ja epävirallisen arvion mukaan noin tuhat ukrainalaista. Suomeen tulleista selkeä enemmistö on naisia, nuoria ja lapsia. Kilpeläisen havainnot ovat saman suuntaisia, ja hänen mukaansa ukrainalaisia näyttää tulevan yhä lisää.

– Nyt on tullut jonkin verran miehiäkin, jotka ovat olleet viikkoja pommitusten alla, eivätkä kykene enää puolustamaan maataan.

Töiden hankkimisessa onkin Kilpeläisen mielestä muistettava myös inhimillinen näkökulma.

– Ei saa kiirehtiä. Täytyy katsoa, että he ovat psyykkisesti kunnossa, rohkaista ja pitää heidän puoliaan.

Ukrainalaiset ovat hyvin ahkeraa ja tunnollista väkeä.

Rekrytointiyrittäjä Sirpa Kilpeläinen

Eezyn tavoitteena on työllistää kahdessa kuukaudessa noin sata ukrainalaista, joista ensimmäisiä yritykset haastattelivat alkuviikosta.

Töitä on tarjolla etupäässä metalli-, elintarvike- ja puuteollisuussa, joiden tehtävien oppiminen on suhteellisen helppoa.

Sotaa kiireellä paetessa ovat dokumentit työurasta ja opiskelusta jääneet useimmilla kotiin.

– Ehdoton edellytys työn saannille on päästä kartoittamaan ihmisten osaamista ja tietää mitä he ovat tehneet, Kilpeläinen sanoo.

Eezylla ukrainalaisia avustamaan on palkattu Nataliia Selivanova, 33, joka itsekin tuli sotaa pakoon poikansa kanssa, ja on tehnyt rekrytointia Ukrainassa.

– Hän toimii tulkkina, tekee ansioluetteloita, neuvoo mistä saa pankkitilin, verokortin ja hygeniapassin, Kilpeläinen kertoo.

– Sparraamme myös työhaastattelun kysymyksiin ja suomalaisen työelämän pelisääntöihin. Tarvittaessa käännetään perehdytysmateriaaleja ukrainaksi ja venäjäksi.

Oman projektinsa ukrainalaisten työllistämiseksi on valtakunnallisesti aloittanut myös elinkeinoelämän keskusliitto EK yhdessä vuokratyötä välittävän Staffpoint-konsernin kanssa.

Hakualusta Oikotie.fi puolestaan avasi Jobs for Ukraine -kampanjasivuston, johon kerätään työnantajien ilmoituksia ukrainalaisille soveltuvista työpaikoista.

– Ukrainalaiset ovat hyvin ahkeraa ja tunnollista väkeä, Sirpa Kilpeläinen näkee.

– Kun he ovat saaneet ruokaa ja katon pään päälle, on seuraava kysymys heti, että miten voidaan tehdä työtä ja saada rahaa. He haluavat näyttää sen, että ansaitsevat elantonsa omalla työllä.

Osa saapuneista ukrainalaisista on korkeastikin koulutettuja, kuten yliopiston käynyt Selivanova.

– Emme lähde niin, että kaikki laitetaan vain aputöihin, vaan pyritään löytämään ammattia ja koulutusta vastaavaa työtä.

Toisaalta osaamista voi löytyä hieman yllättävistäkin perinneammateista.

– Esimerkiksi lihanleikkaajaksi ei taideta Suomessa enää juuri kouluttaa, mutta Ukrainassa teurastamotyöntekijä on yhä yleinen ammatti.

Töihin kulkeminen on myös ratkaistava jollakin keinolla. Lahden seudun liikenteen busseissa voi matkustaa Ukrainan passilla maksutta huhtikuun loppuun saakka.

– Olen jo laittanut harrasta toivetta, että sitä jatkettaisiin heinäkuun loppuun. Kulkeminen on yksi tärkeimmistä asioista työllistymisessä, Sirpa Kilpeläinen muistuttaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut