Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hanhille häätö Ankkurin ja Mukkulan rannoilta dronen ja Inspis-nuorten avulla

Tällä viikolla työnsä aloittava media-alan opiskelija Arttu Kivimäki on Suomen ensimmäinen dronea käyttävä valkoposkihanhien karkottaja. Hänen tehtävänään on hätistää hanhia pois Ankkurin ja Mukkulan rannoilta lennättämällä drone niiden lähelle. Poikkeuksellinen kesätyö on nuorelle miehelle mieleen.

– Mikäs sen hauskempaa kuin maata rannalla ja lennättää dronea, sitä tekisin joka tapauksessa kesällä, Kivimäki toteaa.

Kivimäki ei tee karkotustyötään yksin, sillä Inspis ry:n pyörittämässä hankkeessa on mukana myös nuoria, jotka karkottavat hanhia muilla konsteilla, esimerkiksi käyttämällä peilejä tai koiran haukuntaa toistavaa kaiutinta. Ideana on, että hanhet eivät pääsee liikaa tottumaan yhteen karkotusmenetelmään.

Karkotusta saavat tehdä vain sitä varten koulutetut henkilöt, sillä valkoposkihanhi on suojeltu laji. Dronekarkotuksen yksityiskohtia on valmisteltu yhteistyössä Traficomin kanssa. Pienen dronen käyttö on mahdollista, kun sitä ei lennätetä suurten ihmisjoukkojen päällä.

Hankkeen ideoijana on toiminut Lahden johtava hanhipoliitikko Jani Wallenius (kok.), joka on selvitellyt asiaan liittyviä lupakäytäntöjä ja oikeudellisia kiemuroita juurta jaksain ja pitkään.

– Sankareita te olette, Wallenius kannusti hanhien karkottajina toimivia nuoria Ankkurin rannalla viime viikolla.

Tässä yhteydessä Wallenius viittasi pari vuotta sitten Lahdessa toteutettuun kyselytutkimukseen, jonka vastaajista 97 prosenttia kannatti hanhien karkotusta.

Karkottajina työskentelee kesän mittaan noin seitsemän nuorta, arvioi Inspis ry:n toiminnan johtaja Maksim Gladostsuk. Mukkulassa nuoret tekevät myös rannan puhdistusta, mikäli hanhia ei ole karkotettavana.

Hankkeen kustannukset ovat noin 20 000 euroa, rahat tulevat kaupungilta ja Päijät-Hämeen liitolta.

Projektin aikana tehdään myös tutkimus, jonka avulla selvitetään eri karkotuskeinojen toimivuutta. Tutkimusta voivat hyödyntää jatkossa myös muut kaupungit ja kunnat.

Aiemmin Lahti on yrittänyt saada hanhia pois rannoilta passiivisemmilla keinoilla, kuten rakentamalla aitoja ja jättämällä nurmikkoa leikkaamatta.

Ely-keskuksen päätöksen mukaan hanhia saa nyt karkottaa uimarannoilta. Puistoissa tapahtuvalle hätistelylle lupaa ei tullut, vaikka Lahti oli vedonnut muun muassa hanhien aiheuttamiin vaaratilanteisiin. Kaupunki valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin piti Ely-keskuksen päätöksen voimassa. Nyt kaupunki tutkii hallinto-oikeuden ratkaisun perusteluita tarkemmin ennen mahdollisia jatkotoimia.