3 Yhteisölliseen asumiseen suunnitellaan useita kohteita.
Hartaasti taikinoitu sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2023 alussa, mutta Päijät-Hämeen näkökulmasta ei enää puhutakaan niin kovin suuresta mullistuksesta.
– Päijät-Häme on palvelurakennemuutoksessa jo niin pitkälti edelläkävijä, että hyvinvointialueuudistus ei samalla tavalla kosketa kuin niitä maakuntia, joissa jokainen kunta on omat palvelunsa tähän asti tuottanut ja järjestänyt, kiteyttää Anu Olkkonen-Nikula, ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Päijät-Sotesta.
Tässä muutama poiminta, jotka on kuitenkin hyvä tietää:
Uuden lainsäädännön myötä Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle perustetaan koko alueen kattavat vanhus- ja vammaisneuvostot, jotka pystyvät ottamaan kantaa aihepiirinsä asioihin.
– Se on hieno yhteinen asia. Vaikuttaminen ja osallistuminen muuttuu ehkä entistä tiiviimmäksi, vaikka hyvää se on ollut tähänkin asti, Olkkonen-Nikula toteaa.
– Kuntiinkin jäävät omat vastaavat toimielimet, hän muistuttaa.
Vuoden 2021 aikana Päijät-Soten alueella tehtiin Anu Olkkonen-Nikulan mukaan noin kaksi miljoonaa kotikäyntiä.
– Kotihoidon tarve on kasvava, koska yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuu väestöstä kasvaa merkittävästikin, ja asiakkaina on alle sen ikäisiäkin.
Uutena teknologiana esimerkiksi annostelevat lääkeautomaatit parantavat jo nyt lääketurvallisuutta.
– Automaatit puhuvat ja kertovat, kun on aika ottaa lääke.
Kuvapuheluilla voidaan korvata neuvonta- ja lääkkeenottokäyntejä etäyhteyksin. Niin sanottu laitteiden internet puolestaan voi tulevaisuudessa lähettää hälytyksen kotihoitohenkilökunnalle, mikäli esimerkiksi verenpaineessa, ruokailussa tai painossa havaitaan muutoksia.
– Nämä ovat varmasti merkittäviä innovaatioita, joita hankkeissamme jo testataan.
– Se ei tule korvaamaan hoitajia, joita aina tarvitaan kotona käymään, mutta tekniikka on apuna kokonaisuudessa, Olkkonen-Nikula kertoo.
Kasvavaa tarjontaa ja kysyntää on odotettavissa myös niin sanottuun yhteisölliseen asumiseen, jossa esimerkiksi samaan kortteliin keskitetään eri sukupolvia edustavia ihmisiä ja erilaisia asumismuotoja.
– Uskomme siihen, että yhteisöllinen asuminen tuo tietynlaista turvallisuutta, joka auttaa ihmistä asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
– Turvallisuustekijät ovat monesti niitä, jotka omasta kodista ajavat raskaampien palveluiden piiriin, Olkkonen-Nikula muistuttaa.
Hänen mukaansa parhaillaan tällaisia kohteita suunnitellaan ainakin Kärkölään ja Padasjoelle. Lahdessa on jo rakenteilla sekä idealuonnoksina useita kohteita.
– Yhteisöllinen asuminen on yksi maakunnan vetovoimatekijöistä, ja mukana elinkeinopolitiikan linjauksissakin.
– Yksityinen puoli on ensisijaisesti se, joka tarjoaa tätä palvelumuotoa, ja teemme ostopalvelusopimuksia näiden tuottajien kanssa.