Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Lahden tuoreessa strategiassa paljon tuttua ja jotain uutta

Lahden kaupungin toiminnassa ei tapahdu radikaalia muutosta. Laivan nokka näyttää edelleen samaan suuntaan, johon se on viime vuosien aikana ollut menossa.

Siinä tiivistetysti Lahden uuden strategian sisältö, jonka valtuusto hyväksyi viime viikon kokouk­sessaan.

Vaikka strategiassa on paljon tuttua, se ei ole edeltäjänsä kopio. Uutta strategiaa onkin jo ehditty monella suulla kehua selkeydestään. Positiivista palautetta on tullut niin ulkopuolisilta sidosryhmiltä kuin strategian valmistelussa mukana olleilta poliitikoilta.

Strategiassa onkin todettu monia asioita entistä selväsanaisemmin. Lahden tunnettuja kipupisteitä on nostettu peittelemättä esiin. Esimerkiksi sana päihdeongelma on nyt mainittu ensimmäistä kertaa kaupungin strategiassa. Hyvä niin, faktojen ääneen toteaminen on monesti välttämätön edellytys todelliselle muutokselle.

Ongelmien esille nostamisesta huolimatta strategiassa on kuitenkin myös vahva positiivinen ja eteenpäin katsova sävy. Se ei ole hengeltään sisäänpäin käpertyneen ja muutosvastarinnassa narisevan kaupungin paperi, ei sinne päinkään.

Päinvastoin, strategiassa on huomioitu myös niitä vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joita kaupungillamme on. Kyse ei ole vain korkealentoisesta taivaanrannan maalailusta, vaan myös hyvin arkisista asioista. Yhdeksi tavoitteeksi on muun muassa mainittu: ”Lähiluonnon virkistyskäyttömahdollisuudet kasvavat.”

Viime kaudelta tutut kovimmat tavoitteet ovat edelleen paikallaan. Kaupunki aikoo edelleen esimerkiksi olla hiilineutraali vuonna 2025. Perussuomalaisetkaan eivät lähteneet enää omien sanojensa mukaan ”hakkaamaan päätä mäntyyn” asian kanssa, kun syksyn talousarviokäsittelyn yhteydessä tehty esitys tavoitteen poistosta ei saanut riittävästi kannatusta.

Strategian valmistelu on myös saanut kehuja siitä, että valmisteluprosessiin on otettu mukaan laaja joukko lahtelaisia. Noin 800, eli tiettävästi enemmän kuin koskaan.

Samanaikaisesti osa poliitikoista on kuitenkin hyvin tyytymättömiä strategian valmisteluun. Tämä tuli yksiselitteisesti esille valtuuston kokouksessa, kun vihreät ja vasemmistoliitto kertoivat näkemyksiään asiasta ja tekivät lopuksi lukuisia muutos- ja lisäysesityksiä. Lyhyesti sanottuna niissä oli kyse muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, luonnon monimuotoisuuteen ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen liittyvistä tavoitteista.

Vasemmistoliiton Elisa Lientolan mukaan strategia oli jyräys ja neuvottelukulttuuri on kuollut Lahdesta. Vihreiden Riina Puusaari puolestaan katsoi, että joillakin valtuustoryhmillä oli täysi haluttomuus neuvotella strategian sisällöstä.

Yhtäaikainen suitsutus ja kritiikki kuulostaa äkkiseltään ristiriitaiselta. Siinä ei kuitenkaan ole mitään kummallista, koska esitetyt näkemykset eivät ole toisiaan poissulkevia. On täysin mahdollista, että virkamiesten vetämänä tehty kaupunkilaisten kuuleminen on tehty mallikelpoisesti, mutta poliitikkojen keskinäisissä keskusteluyhteyksissä on ollut toivomisen varaa.

Täysin puun takaahan puheet neuvottelukulttuurin puutteesta eivät tule, kun muistamme, miten puolueiden välinen paikkajako meni viime kesänä. Sillä asialla ei ole kuitenkaan suoraa linkkiä strategiaprosessiin, koska kesän väännössä nähdyt blokit eivät tässäkään tapauksessa olleet enää voimassa. Erilaiset liittoumat syntyvät asia ja tapaus kerrallaan, kuten kesällä oli jo odotettavissa.

Tällä kertaa enemmistön edustajat eivät nähneet asiassa dramatiikkaa, eräänkin puheenvuoron mukaan neuvotteluissa on ok sanoa, että enää ei neuvotella. Monella tuntuikin olevan päällimmäisenä tavoitteena pitää strategia napakkana ja selkeänä, lisäämättä sinne liikaa yksityiskohtia. Tällaisissa puheenvuoroissa oli tapana lohdutella, että valtuusto voi edelleen tehdä myös sellaisia asioita, joita ei ole erikseen kirjattu strategiaan.

Yksittäisilläkin strategian sanoilla on merkitystä, mutta niiden merkitystä ei kannata liioitella suuntaan tai toiseen. Strategia ei koskaan ole kiveen hakattu totuus. Perinteisesti sitä on tulkittu hyvin luovasti. Poliitikot ovat olleet taitavia löytämään samasta strategiapaperista perusteluita jopa täysin päinvastaisille näkemyksille.

Tällä kertaa strategian pitäisi olla selkeämpi, mutta tulkinnanvaraa jää aina. Kyse on viime kädessä siitä, mitä strategian kirjauksia painotetaan ja mistä ollaan hiljaa.